Metro

Junawikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Metro on suurilla kaupunkiseuduilla käytetty raskaan raideliikenteen tyyppi. Metrojärjestelmät koostuvat yleensä normaali- tai leveäraiteisesta rataverkosta, jolla liikennöidään tiheää henkilöliikennettä. Metrojärjestelmät sijaitsevat yleensä osittain maan alla.


Infrastruktuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chicago:n 'L' kulkee pääosin silloilla.

Metrojärjestelmät ovat useimmiten sähköistettyjä ja niissä yleensä käytetään virtakiskoa. Metrojärjestelmien rata on yleensä hyvin samantyyppinen rautatiehen nähden ja raideleveys on useimmiten 1400 mm ja 1700 mm väliltä.

Metrot ovat yleensä kokonaan tasoerotettuja, eli niillä ei ole tasoristeyksiä, eivätkä ne risteä muun raideliikenteen kanssa. Metroradat sisältävätkin yleensä pitkiä silta- ja tunneliosuuksia.

Metrot on usein opastettu opastinjärjestemillä, jotka muistuttavat rautateillä käytettäviä opastijärjestelmiä.

Kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bangkokin metron sinisen linjan juna.

Metrojunat koostuvat yleensä toisiinsa liitetyistä moottorijunayksiköistä, joskin myös ratkaisu, jossa koko juna on yhtä ja samaa moottorijunayksikköä, on myös yleinen. Veturi-vaunu -yhdistelmällä liikennöitävät metrot ovat huomattavasti harvinaisempia, sillä metrojunat liikennöivät saman, yleensä melko lyhyen reitin useita kertoja päivän aikana molempiin suuntiin, jolloin veturivetoisilla metroilla tulisi joko olla kääntösilmukat, tai ne joutuisivat suorittamaan pääteasemalla ympäriajon.

Liikennöinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmassa osassa metrojärjestemiä metrot ovat kuljettajallisia ja liikennöivät aikataulun mukaan. Kuljettaja lähtee lähtöasemalta aikataulun ukaan ja ajaa reitin lävitse opastinten ja liikenteenohjauksen antamien ohjeiden mukaan, pysähtyen yleensä kaikilla asemilla. Pysähdykset väliasemilla ovat yleensä melko lyhyitä, eikä niitä läheskään aina aikatauluteta.

Viime vuosikymmeninä myös kuljettajatttomat automaattimetrot ovat yleistyneet huomattavasti.

Edut ja haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metrolla on erittäin suuri kuljetuskapasiteetti, mutta se on myös kallis ja hidas rakentaa. Tämän vuoksi metrojärjestelmiä rakennetaan lähinnä suurten kaupunkien tärkeimmille joukkoliikenteen reiteille, jossa joukkoliikeneen kuormitus on suuri.


Tavaraliikenne metroissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joissain metrojärjestelmissä metrot ovat jakaneet osan raiteista tavaraliikenteen kanssa. Tämä on kuitenkin harvinaista, sillä metroradoilla liikenne on yleensä hyvin vilkasta, eikä kapasiteettia tavarajunille ole, muuta kuin yöaikaan.

Myös joitan metroa muistuttavalla teknologialla toteutettuja pelkästään tavaraliikenteelle tarkoitettuja maanalaisia ratoja on ollut, esimerkiksi Lontoossa vuosina 1927-2003 toiminut Post Office Railway