Helsingin metro

Helsingin metro on Suomen ainoa ja samalla maailman pohjoisin metrojärjestelmä. Se avattiin alunperin liikenteelle vuonna 1982.
Helsingin metro palvelee Helsingin keskustaajaman aluetta ja ulottuu Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien alueille , joskin Vantaan puolella sijaitsee ainoastaan Mellunmäen aseman kääntöraide.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset ajatukset metrosta Helsinkiin olivat syntyneet jo 1900-luvun alusssa. Todellinen suunnittelu alkoi kuitenkin vasta 1950-luvulla Itä-Helsingin uusien lähiöiden lisätessä painetta kehittää kaupungin liikennettä ja yksityisautoilun kasvun aiheuttaessa tilan loppumisen kaupungin kaduilla. Esikaupunkiliikennekomitean ensimmäinen metromietintö esiteltiin vuonna 1959.[1]
Suunnitelmat metrosta muuttuivat huomattavasti ennen kuin rakentaminen pääsi toden teolla alkamaan. 1960-luvulla Munkkivuoreen louhittiin asemahalli metroa varten, mutta lopulta toteutuneessa suunnitelmassa metro ei kulkenutkaan Munkkivuoren kautta ja halli jäi vaille käyttöä. Samoin kävi alkuperäiselle Rautatientorin asemahallille, kun metro päätyttiin rakentamaan syvemmälle, kuin oli aiemmin suunniteltu. Lisäksi Hakaniemeen ja Kamppiin louhittiin tilaa myös risteäviä metrolinjoja varten, joita ei kuitenkaan koskaan rakennettu.[2][3][4]
Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin kaupunginvaltuusto teki päätöksen metron rakentamisesta 7.5.1969 ja työt alkoivat samana vuonna. Ensimmäinen valmistunut osuus oli 2,8 kilometrin pituinen osuus Roihupellosta Herttoniemeen. Osuudella aloitettiin koeajot vuonna 1971, kun ensimmäinen metrojuna toimitettiin vuoden marraskuussa.
Yleisölle avoin koeajoliikenne alkoi välillä Hakaneimi - Itäkeskus 1.6.1982. Kuukautta myöhemmin koeliikennettä pidennettiin Rautatientorille. Virallisesti metron avattiin liikenteelle 2.8.1982.[5]
Metro laajenee[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metro laajeni nopeasti 1980-luvun ajan. Rataa jatkettiin Kamppiin 1983 ja Hakaniemen ja Kulosaaren väliin avattiin 1.9.1984 Sörnäisten asema. Rata Itäkeskuksesta Mellunmäkeen avattiin Kontulaan asti 1986 ja kokonaisuudessaan se avattiin 1989
Radan läntinen jatke Kampista Ruoholahteen valmistui 1993. Vuonna 1995 Rautatientorin ja Hakaniemin asemien väliin avattiin Kaisaiemen asema. Kaisaniemen asema oli tarkoitus avata jo vuonna 1982 Rautatientori-Itäkeskus -välin yhteydessä, mutta sen rakentaminen jäi tuolloin kesken.
Itäkeskuksesta valmistui vuonna 1998 haararata Vuosaareen.[6]
Uusi vuosituhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2000-luvun ensimmäinen uusi metro asema avattiin vuonna 2007, kun Sörnäisten ja Kulosaaren väliin valmistui uusi Kalasataman asema.
Helsingin metron läntisen jatkeen, Länsimetron rakennus aloitettiin 2009 ja sen ensimmäinen osuus Ruoholahdesta Matinkylään avautui 18.11.2017. Viimeinen osuus Matinkylästä Kivenlahteen otettiin käyttöön 3.12.2022.[7][8][9][10]
Kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin metron kalustona toimivat M0, M100, M200 ja M300 junat. M0 junat olivat vain koekäytösä ja M100 junat korvasivat ne. Vuosithannen taitteessa uusia M200-metroja otettiin käyttöön. Ensimmäinen M300 saapui Helsinkiin keväällä 2015 ja M300-sarja on käyttöön tultuaan korvannut M100-sarjan metroja liikenteestä.
Rataverkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään käytössä olevaan rataverkkooon kuuluu rataosuus Matinkylästä Itäkeskukseen ja edelleen Mellunmäelle ja Vuosaareen. Vuosaaren kääntöraiteelta lähtee metron uusi yhdysraide Vuosaaren sataman ratapihalle. Syöttöraiteet metrovarikolle erkanevat Itäkeskuksen ja Siilitien välillä. Osuudet Itäkeskus-Puotila, Ruoholahti-Sörnäinen sekä metron kääntöraide ovat maan alla.
Kaavio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Km | Lyh. | Liikennepaikat | |||||||||
| 0 | KIL | Kivenlahti | |||||||||
| Sammalvuoren metrovarikko | |||||||||||
| 1,3 | ESL | Espoonlahti | |||||||||
| 2,9 | SOU | Soukka | |||||||||
| 4,3 | KAI | Kaitaa | |||||||||
| 5,5 | FIN | Finnoo | |||||||||
| 7,1 | MAK | Matinkylä | |||||||||
| 9 | NIK | Niittykumpu | |||||||||
| 10,1 | URP | Urheilupuisto | |||||||||
| Tapiolan kääntöraide | |||||||||||
| 11,4 | TAP | Tapiola | |||||||||
| 13,1 | OTA | Aalto-yliopisto | |||||||||
| 14,5 | KEN | Keilaniemi | |||||||||
| 16,8 | KOS | Koivusaari | |||||||||
| 18,4 | LAS | Lauttasaari | |||||||||
| Ruoholahden kääntöraide | |||||||||||
| 20,6 | RL | Ruoholahti | |||||||||
| Kampin kääntöraide | |||||||||||
| 21,8 | KP | Kamppi | |||||||||
| 22,3 | RT | Rautatientori | |||||||||
| 22,9 | KN | Helsingin yliopisto | |||||||||
| 23,8 | HT | Hakaniemi | |||||||||
| 24,7 | SN | Sörnäinen | |||||||||
| 25,8 | KA | Kalasatama | |||||||||
| 27,6 | KS | Kulosaari | |||||||||
| 29,1 | HN | Herttoniemi | |||||||||
| 30,5 | ST | Siilitie | |||||||||
| Metrovarikolle | |||||||||||
| Metrovarikolle | |||||||||||
| 32,5 | IK | Itäkeskus | |||||||||
| 33,6 | PT | Puotila | |||||||||
| 34,4 | MP | Myllypuro | |||||||||
| 35,5 | RS | Rastila | |||||||||
| 35,8 | KL | Kontula | |||||||||
| 36,8 | VS | Vuosaari | |||||||||
| 37,1 | ML | Mellunmäki | |||||||||
| Mellunmäen kääntöraide | |||||||||||
| Valtion rataverkolle | |||||||||||
Linjat ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Tunnus | Länsipää | Itäpää | Liikennöintiajat | Vuoroväli päiväsaikaan | Vuoroväli ruuhka-aikaan | Muuta |
| M1 | Matinkylä | Vuosaari | 06-23 | 10 min | 5 min | |
| M1B | Itäkeskus | Vuosaari | 05-08 | 20 min | Metrovarikolta tulevia M1-linjan metroja | |
| M2 | Tapiola | Mellunmäki | 06-23 | 10 min | 5 min | |
| M2B | Itäkeskus | Mellunmäki | 05-07 | Metrovarikolta tulevia M2-linjan metroja | ||
| M2M | Matinkylä | Mellunmäki | 22-23 | Kaksi kertaa päivässä arkisin ajettava M1 ja M2 linjojen välillä kalustoa vaihtava linja. |
Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Länsimetron on tarkoitus valmistua 2023. Ensimmäinen osuus avatiin tosin jo vuonna 2017. Lisäksi suunnitteilla on useita muita laajennuksia, kuten Töölön metro, Viikin metro, Lentokenttämetro, Laajasalon metro ja Itämetro.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Historiikkia, raitio.org
- ↑ Helsinki kätkee alleen maanalaisen kaupungin – kokosimme 11 yllättävää paikkaa: tekojärviä, haamumetroasemia..., yle.fi
- ↑ Tällainen Helsingin metron piti olla – Todistuksia toisenlaisista suunnitelmista löytyy ympäri Helsinkiä, talouselama.fi
- ↑ Helsingin alla kummittelee neljä haamuasemaa – HS tutustui kummajaisiin, hs.fi
- ↑ Historiikkia, raitio.org
- ↑ Historiikkia, raitio.org
- ↑ Länsimetron rakentaminen alkoi Espoossa, yle.fi
- ↑ Metro, espoo.fi
- ↑ Historiikkia, raitio.org
- ↑ Perustietoja ja metroasemat, raitio.org