Herttoniemi
Herttoniemi on entinen rautatieasema itä-Helsingissä.
Perustiedot | |
Rataosa | Oulunkylä-Herttoniemi |
Ratakilometri | 15+8 |
Kunta | Helsinki |
Valtio | Suomi |
Avattu | 1.1.1939 |
Lakkautettu | 1992 |
• henkilöliikenne | 5.1.1963 |
• tavaraliikenne | 30.9.1992 |
Liikenne | |
Operaattori(t) | VR |
Asemarakennus | |
Rakennettu | 1938 |
Purettu | 1993 |
Herttoniemen asema sijaitsi km:llä 15,8 Herttoniemen satamaradalla, joka oli Helsingin kaupungin omistama, VR:n liikennöimä yksityisrata Oulunkylästä Herttoniemeen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Radan rakentamista Herttoniemeen suunniteltiin jo 1920-luvulla, kun Sörnäisten yhdistettyä öljy- ja puutavarasatamaa pidettiin turvallisuusriskinä, minkä lisäksi satama oli käymässä ahtaaksi.[1] Suunnittelu kuitenkin kesti pitkään, ja radan rakentaminen pääsi käyntiin vasta vuonna 1930. Rakennustöiden oli määrä kestää kaksi vuotta, mutta niitä pitkitti 1930-luvun lama.[2] Herttoniemen asemarakennus valmistui vasta vuonna 1938[3].
Liikenne Herttoniemeen alkoi 1.12.1937, kun Herttoniemen satamarata avattiin väliaikaiselle liikenteelle. Lupa säännölliselle tavaraliikenteelle saatiin 1.1.1939.[4] Öljysataman toiminta alkoi niin ikään vuonna 1938, mutta öljyn kulutuksen kasvaessa Herttoniemen satama jäi pieneksi ja öljysatama siirtyi Laajasaloon[5]. Herttoniemen ratapihaa laajennettiin 1970-luvun lopulle asti[6].
Herttoniemeen oli koeluontoista matkustajaliikennettä 1950-luvun lopussa viikon verran, mutta tämä kokeilu kaatui liian korkeaan lipun hintaan ja aikatauluongelmiin: henkilö- ja tavaraliikenteen aikatauluja oli vaikea sovittaa yhteen. Toisen kerran henkilöliikennettä oli 21.12.1962-5.1.1963, jolloin Helsingin kaupungin liikennelaitoksen lakonuhan takia järjestettiin korvaavaa liikennettä neljällä junaparilla päivässä maanantaista lauantaihin. Välipysähdykset olivat Pasila, Käpylä ja Oulunkylä. Lisäksi Herttoniemen asemaa käytettiin Santahaminan varuskunnan sotilasjunien kuormauspaikkana.[7]
Heinäkuussa 1975 Helsingin ETY-kokouksen aikana Herttoniemen asemalla seisoivat DDR:n valtuuskunnan vaunut.[8]
Ratapiha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ratapiha muutti ajan mittaan muotoaan voimakkaasti. Vuoden 1989 raiteistokaavio on huomattavasti laajempi kuin vuoden 1958 vastaava.
Radasta erkani Mekaanikonkadun yli kulkenut SOK:n raide. Herttoniemen tavara-asema sijaitsi Linnanrakentajankadun vieressä. Varsinainen ratapiha sijaitsi Pauligin pakastamon vieressä Mekaanikonkadun ja Laivalahden tuntumassa. Ratapiha päättyi öljysataman raiteistoon.[9]
Hylkääminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laajasalon ja Sköldvikin öljysatamien kasvettua Herttoniemen ohi Helsingin kaupunki alkoi kaavailla satama-alueen muuttamista tonttimaaksi. Vuonna 1987 tehtiin suunnitelma satamatoimintojen lopettamisesta, joka tapahtui vuonna 1992. Viimeinen juna kävi Herttoniemessä 30.9.1992, kun Dv 15 1989 kävi hakemassa vaunuja radalta.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bergström, Matti ja Kilpiö, Olavi (toim.), 2008. Leveät kiskot - Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset leveäraiteiset rautatiet. WS Bookwell Oy, Porvoo. ISBN 978-951-96543-9-3
- Iltanen, Jussi (toim.), 2009. Radan varrella - Suomen rautatieliikennepaikat. Karttakeskus, Helsinki. ISBN 978-951-593-214-3
- Hietaranta, Juhana, Seisake.net. Herttoniemen satamarata. Haettu 3.11.2015.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Bergström & Kilpiö 2008, s. 225
- ↑ Bergström & Kilpiö 2009, s. 226-229
- ↑ Iltanen 2009, s. 50
- ↑ Bergström & Kilpiö 2009, s. 229
- ↑ Helsingin kaupunginmuseo, haettu 3.11.2015
- ↑ Bergström & Kilpiö 2009, s. 231
- ↑ Bergström & Kilpiö 2009, s. 237
- ↑ Hietaranta, Seisake.net
- ↑ Hietaranta, Seisake.net
- ↑ Hietaranta, Seisake.net