Karhulan-Sunilan Rautatie
Karhulan-Sunilan Rautatie | |
---|---|
Lyhenne |
KSR |
Toimialue |
Kymenlaakso |
Toiminnassa |
1897–2024 |
Raideleveys |
ennen 1926 785 mm |
Emoyhtiö |
Stora Enso |
Karhulan-Sunilan Rautatie oli Suomen viimeinen yksityisrautatie.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karhulan-Sunilan Rautatien oli alunperin Karhula Osakeyhtiön rakentama 785 mm -raideleveyden yksityisraide Kymin asemalta Karhula Oy:n teollisuuslaitokselle Karhulaan. Raide valmistui vuonn 1897 ja avattiin virallisesti liikenteelle 3.5.1900.[1][2]
Rautatiellä oli sen ensimmäisinä vuosina myös henkilöliikennettä. Vuonna 1925 Valtioneuvosto suostui siihen, että radan henkilöliikenne lopetetaan, mikäli rata muutetaan Suomen rataverkon leveäraiteiselle raideleveydelle.[3] Raideleveyden muutos ja henkilöliikenteen loppuminen tapahtuivat vuonna 1927.[4]
Karhulan-Sunilan Rautatie Osakeyhtiö perustettiin Karhula Osakeyhtiön ja Sunila Osakeyhtiön yhteisenä hankkeena vuonna 1937. Tarkoituksena oli jatkaa rataa Karhulasta Sunilan tehtaalle ja satamaan. Rataa pidennettiin vuonna 1951 Hallan sahalle asti. Liikenne Hallaan jatkui vuoteen 1983 ja rata suljettiin vuonna 1984. Karhula Oy ja Sunila Oy omistivat rautatien puoliksi vuoteen 1942 asti, jolloin Karhula Oy vaihtui A. Ahlströmiin. Vuodesta 1992 vuoteen 2015 rautatie oli kokonaan Sunila Oy:n omistuksessa, minkä jälkeen radasta tuli Stora Enson omaisuutta. Rautatie jatkoi Stora Enson omistuksessa toiminnan loppumiseen asti. 1.2016 rautatie fuusioitiin Stora Enson toiseen tytäryhtiöön, Merivienti Osakeyhtiöön, mutta rautatien toiminnan loppuessa se oli osa emoyhtiötä.[5][6]
1980-luvulla KSR lopetti oman radankorjausosaston ylläpidon ja teki sopimuksen Valtionrautateiden kanssa radan ylläpidosta.[7]
Vuonna 2009 Stora Enso sulki hetkellisesti Sunilan sellutehtaan aikeenaan sulkea se lopullisesti vuonna 2010. Tuolloin rautatien liikennemäärät romahtivat hetkellisesti ja radan tavarajuna saattoi koostua yksittäisestä tavaravaunusta lasivarastolle. Tehtaan toimintaa kuitenkin jatkettiin ja 2010-luvulla tehdas teki ennätystulosta.[8][9]
Radan suurimman käyttäjän, Sunilan sellutehtaan toiminta loppui lopullisesti toukokuussa 2023. Taustalla vaikutti Ukrainan sodan aiheuttama puun tuonnin Venäjältä katkeaminen.[10] Sellutehtaan sulkeuduttua radan liikenne koostui Sunilasta Imatralle kulkeneesta raakapuusta ja hakkeesta. Rautatien liikenne loppui 27.9.2024. [11][12]
Viimeisinä vuosina rautatien kalusto oli ollut Kymen Veturipalvelun omistuksessa ja Stora Enson vuokraamaa ja junien liikennöinti oli tilattu RP Logisticsilta.[13]
Rataverkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karhulan-Sunilan Rautatie alkoi Kymin asemalta valtion rataverkolta ja kulki Karhulan lävitse Sunilan satamaan ja pisimmillään jatkui edelleen Hallansaareen. Kymistä Sunilaan matkaa on noin kuusi kilometriä.[14]
Rautatieltä haarautui useita lyhyitä teollisuusraiteita.
Karhulan alkuperäinen asemarakennus paloi vuonna 1916.[15] Uusi asemarakennus valmistui vuonna 1917 ja oli käytössä vuoteen 1927. Rakennus purettiin vuonna 1996, sen oltua useita vuosia autiona. Asemakäytön jälkeen rakennus oli toiminut virkailijakerhona.[16]
Karhulan viimeinen asemarakennus oli yksinkertainen yksikerroksinen toimistorakennus. Rakennuksen välittömässä läheisyydessä oli myös yksipilttuinen veturitalli.[17]
Kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karhula Osakeyhtiöllä oli ennen radan leveäraiteistamista käytössään kaksi Kraussin valmistamaa kaperaiteista höyryveturia. Numero 1 oli valmistunut vuonna 1897 ja numero 2 vuonna 1899.[18]
Leveäraiteistamisen jälkeen KSR:llä oli käytössä 3 G 1-höyryveturia. Veturit 130 ja 131 vuodesta 1926 ja veturi 186 vuodesta 1950.[19]
Vuosina 1963-1985 rautatiellä oli käytössä Otso 2.[20]
Vuodesta 1967 liikenteen loppuun asti KSR:llä oli käytössään Move 90 numero 902.[21] Viimeisinä vuosinaan rautatiellä oli myös Move 66 numero 668, sekä C 600 numero 637.[22] Samainen Move 66 oli ollut rautatiellä myös hetkellisesti 1990-luvulla vuokralla.[23]
Myös Move 90 numero 901 on vieraillu Karhulassa rautatien viimeisinä vuosina.[24]
Joillain radan palvelemilla teollisuuslaitoksilla oli myös omia vetureitaan, joista osa päätyi myöhemmin KSR:n omistukseen ja käyttöön.
Hallan sahalla oli käytössä vuodesta 1951 vuoteen 1978 Move 5 numero 503. Veturi oli valmistunut vuonna 1950.[25]
1970-1980 -lukujen taitteessa Hallan sahalla oli käytössä vuonna 1960 valmistunut Move51h, joka kantoi numero 13. Veturi oli ollut alunperin käytössä Kuusankosken tehtailla, joilta sen numerokin oli peräisin.[26][27]
Sahalla oli tuohon aikaan myös Move 51m numero 12, joka toimi varaveturina. Veturi oli numeron 13 tavoin saanut numeronsa Kuusankoskella.[28]
A. Ahlströmille toimitettiin vuonna 1953 oma Deutzin valmistama vaihtoveturi.[29] Vuonna 1960 Ahlström sai myös Saalastin valmistaman Otso 1:n. Veturi siirtyi vuonna 1996 KSR:n omistukseen ja se myytiin vuonna 2007 Cantenbury Travelsille Rovaniemelle.[30]
Sunila Oy:n ensimmäinen oma vaihtoveturi oli Lokomo-Bjurström.[31]
Sunila Oy:n vuonna 1972 hankkima Otso3 numero 5 myytiin KSR:lle vuonna 1984 ja se säily KSR:llä rautatien loppuun asti.[32][33]
Enso-Gutzeitilla oli Karhulassa oma, vuonna 1964 toimitettu Otso1.[34]
KSR ei omistanut omia tavaravaunuja, mutta radan palvelemilla tehtailla oli käytössään omia tavaravaunuja.[35]
Liikennemäärät ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
KSR:n osake oli sen perustamishetkellä 10 000 markkaa. Osakkeita oli 200 kappaletta. Vuonna 1982 osake oli 1000 markkaa ja vuonna 2001 500 euroa.
Yhtiön vuoden 1939 liikennetulot olivat 1,4 miljoonaa markkaa.[36]
2010-luvulle tultaessa radan liikennemäärissä nähtiin kasvua. Vuonna 2009 rautatiellä liikennöi 1022 junaa ja se kuljetti 157 tonnia rahtia, kun taas seuraavana vuonna, jona ajettiin täsmälleen sama määrä junia, tonnimäärä oli 484.[37]
Yhtiön vuoden 2014 liikevaihto oli noin miljoona euroa.[38]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Karhula-Sunila Railway - Last dinosaur, youtube.com
- ↑ Finnish Railway Statistics 2012, vaylapilvi.fi
- ↑ Helsingin Sanomien näköislehti 7.11.1925
- ↑ Kuva 82583, vaunut.org
- ↑ Karhulan-Sunilan Rautatie Oy, porssitieto.fi
- ↑ Kuva 46490, vaunut.org
- ↑ Kuva 54107, vaunut.org
- ↑ Kuva 67810, vaunut.org
- ↑ https://yle.fi/a/3-9484213 Sitkeän tehtaan ihme: Suljettiin ja käynnistettiin uudestaan – nyt liki 200 työntekijää rikkoo ennätyksiä], yle.fi
- ↑ Nyt se on varmaa: Stora Enso sulkee Sunilan tehtaan Kotkassa – työt tehtaalla loppuvat 240 työntekijältä, yle.fi
- ↑ https://vaunut.org/kuva/169527 Kuva 169527], vaunut.org
- ↑ Kuva 170642, vaunut.org
- ↑ Resiina 3/2024
- ↑ Kuva 47369, vaunut.org
- ↑ Kuva 82583, vaunut.org
- ↑ https://vaunut.org/kuva/86925 Kuva 86925], vaunut.org
- ↑ Kuva 59072, vaunut.org
- ↑ Kuva 82583, vaunut.org
- ↑ G1→Sk1,Sk2, srhs.fi
- ↑ Kuva 107350, vaunut.org
- ↑ https://vaunut.org/kuva/3977 Kuva 3977], vaunut.org
- ↑ Kuva 169526, vaunut.org
- ↑ Kuva 41959, vaunut.org
- ↑ Kuva 135493, vaunut.org
- ↑ Kuva 46436, vaunut.org
- ↑ Kuva 46487, vaunut.org
- ↑ Kuva 46690, vaunut.org
- ↑ Kuva 46692, vaunut.org
- ↑ Kuva 46492, vaunut.org
- ↑ Kuva 41959, vaunut.org
- ↑ Kuva 46689, vaunut.org
- ↑ Kuva 27654, vaunut.org
- ↑ Kuva 145494, vaunut.org
- ↑ Kuva 41959, vaunut.org
- ↑ Kuva 63498, vaunut.org
- ↑ Karhulan-Sunilan Rautatie Oy, porssitieto.fi
- ↑ Finnish Railway Statistics 2012, vaylapilvi.fi
- ↑ Karhulan-Sunilan Rautatie Oy, porssitieto.fi