Paikallisliikenne Tampereen seudulla
Tampereen seudulla on liikennöity paikallisjunaliikennettä 1930-luvulta eteenpäin, joskin määrä on aaltoillut. Matalimmillaan liikennemäärät ja pysähdyspaikat olivat vuosina 1993-2017, jonka jälkeen liikennettä on jälleen ryhdytty elvyttämään.
Tampereen seudun lähijunaliikenteessä on käytössä kaksi kirjaintunnusta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen seudun paikallisliikenteen voi katsoa syntyneen 1930-luvulla, jolloin Tampereen lähialueille avattiin lukuisia seisakkeita hitaammille junavuoroile.
Kalustona käytettiin niin varhaisia moottorivaunuja, kuin höyryvetureita ja puukuorisia matkustajavaunja. Puukoristen matkustajavaunujen käyttö jatkui Tampereen paikallisliikenteessä aina 1980-luvun lopulle saakka, joskin loppuaikoina vetureina toimi Dv 12. Viimeisinä vuosina Tampereelta ajettiin mm. Orivedelle ja Toijalaan paikallisljunia kokoonpanolla Dv 12 + Ei + Ei.
1950-luvulta 1980-luvulla kalustona toimivat myös Dm 7-moottorivaunut.
Tampereen paikallisjunaliikenne alkoi hiipua 1980-luvulla, kun paikallisjunaliikenettä ryhdyttiin alasajamaan kunnolla joka puolella Suomea. Suurimmalta osalta seisakkeet lakkautettiin vuonna 1988 ja viimeisetkin vanhat paikallisliikenteen pysähdykset lakkautettiin 1990-luvun alussa. Poikkeuksena oli Amurin seisake, joka lakkautettiin vasta vuonna 2005, joskin ollen tuolloin enää tilausjunaliikenteen käytössä.
Tampereen seudulle jäivät yhä Oriveden kautta Haapamäen radalle suuntaavat junat, sekä joitain paikallisjunia Helsingin suuntaan, mutta itään päin on ensimmäinen pysähdys ollut Kangasalan aseman lakkauttamisen vuonna 1993 jälkeen Orivesi. Haapamäen radan junat ajettiin veturivetoisina sinisillä vaunuilla vuoteen 2006, jolloin junat muuttuivat ajettaviksi Dm 12-kiskobusseilla. Tämä mahdollisti tiheämmät pysähdykset ja Orivedelle avattiinkin vuonna 2007 uusi Oriveden keskustan seisake.
Tampereelta liikennöi pitkälle 2000-luvulle Eil- ja Eilf-vaunuilla Sr 1- tai Sr 2-vedolla ajettuja aamuruuhkajunia Helsinkiin. Junat palasivat iltapäivän ruuhkajunina Tampereelle. Perjantaisin yksi runko jatkoi vuoteen 2006 Seinäjoelle pysähtyen hieman muita junia tiheämmin - mutta ei ennen Parkanoa.
Tampere-Riihimäki -paikallisjunat ovat muilta osin olleet 1990-luvulta asti käytännössä lähinnä Helsingin seudun H- ja R-linjojen jatkeita. Junat on ajettu Sm 2- ja Sm 4-lähijunayksiköillä. Vuodesta 2017 asti merkittävä osa R-linjojen lähijunista on ajettu Tampereelle asti.
Vuonna 2019 Tampereen seudun paikallisjunayhteyksiä ruvettiin pitkän tauon jälkeen taas kehittämään osana LVM:n pilottihanketta. Uusi M-junalinja aloitti liikennöinnin Toijalan ja Nokian välillä joitain kertoja päivässä. Tunnus on lyhenne Tampereen kutsumanimestä, Manse.
Pilottihankkeen myötä Tampereelle avattiin täysin uusi seisake, Tesoma 16.8.2021. Tesomaa palvelevat Porin radan kaukojunat, sekä Tampereen ja Nokian väliset M-lähijunavuorot.
Nykytila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen seudulla liikennöi tällä hetkellä lähijunia Nokialle sekä Toijalaan ja edelleen Riihimäelle. Junat eivät lähijuniksi pysähdy kovin tiheästi, sillä ensimmäinen pysähdys Toijalan suuntaan on vasta Lempäälässä. Lännen suunnassa juna pysähtyy ensimmäisen kerran Tesomalla. Sekä Tesoma, että Lempäälä ovat myös joidenkin kaukoliikenteen junien ensimmäiset pysähdyket Tampereen jälkeen.
Lisäksi Tampereelta liikennöi itään kiskobusseilla ajettavia taajamajunia.
Kaikissa näistä junista käy Tampereen seudun joukkoliikenteen lippu, kuten myös VR-Yhtymän kaukojunissa samoilla väleillä.
Lähijunalinjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- M - (Toijala) - Tampere asema - Nokia. Ajetaan pääsääntöisesti Sm 2-junayksiköillä. Pysähdyspaikkoja Toijalan ja Tampereen välillä Viiala ja Lempäälä, Tampereen ja Nokian välillä Tesoma.
- R - (Helsinki) - Riihimäki - Tampere. Ajetaan pääsääntöisesti Sm 4-junayksiköillä. Toijalan ja Tampereen välillä samat pysähdyspaikat, kuin M-junilla.
Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tesoman seisakkeen avauduttua pilottihankkeen mukainen lähijunaliikenne toteutuu Tampereen seudulla. Pilottia jatketaan ainakin vuoteen 2022 asti.
Suurin este paikallisjunaliikenteen kehittämiseen Tampereen seudulla on VR-Groupin kielteinen asenne. Johtuen VR:n de facto monopoliasemasta Suomen matkustajajunaliikenteessä, VR:n kielteisyys haittaa kehitystä merkittävästi.
VR:n käytännön monopolin purkamista väännetään poliittisena kysymyksenä, eikä ole selvää, että mihin suuntaan asia lähivuosina kehittyy, selvää kuitenkin on, että Tampereen paikallisjunaliikenne tulee ajan saatossa laajenemaan, joskin milloin ja millaisilla ratkaisuilla ovat vielä aukinaisia kysymyksiä.
