Sr 3
Sr 3 on VR-Yhtymä:n ja Fenniarailin käyttämä Siemens Vectron -perheeseen kuuluva raskas sähköveturisarja. Sr 3 on erityisesti Suomea varten tehty versio Siemensin Vectronista, joka pohjautuu teknisiltä ratkaisuiltaan valmistajan aiemmin tuotannossa olleisiin EuroSprinter- ja EuroRunner-tuoteperheen vetureihin. VR:n Siemensiltä tekemä tilaus oli tekohetkellään suurin tehty Vectron- vetureiden tilaus.
Suomeen tuotiin keväällä 2015 testiveturi USr 3, joka palautettiin Saksaan syyskuussa 2016. USr 3 ei ole ollut vielä lopullinen versio Sr 3:sta mm. veturissa on normaalin ATU:n mukainen normaaliraideleveyksille suunniteltu kapeampi kori ja siitä puuttuu myös Suomen versioon tuleva dieselmoottori. Suomeen tulevien leveiden ja dieselmoottoristen veturien ensimmäinen prototyyppi saapui Hangon satamaan 7.1.2016. Sarjan kansallinen numerointi tulee olemaan 3301–3477 ja EVN-numerointi 94 10 3103 301 – 94 10 3103 477.
Fenniarail tilasi ensimmäisen Sr 3 -veturinsa vuonna 2022 ja se saapui Suomeen 17.9.2023.
Veturin tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sr 3 ja sen tekniset ratkaisut perustuvat Siemensin Vectron-tuoteperheeseen, mutta veturia on kustomoitu tilaajan toiveesta paremmin Suomeen sopivaksi. Sr 3:n merkittävimmät erot löytyvät teleistä ja katon rakenteesta.
Telit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sr 3:n Siemensin SF-4-tyypin telit ovat muusta Vectron-tuoteperheestä poiketen tehty suomalaiselle 1524 millimetrin raideleveydelle ja sarja samalla ensimmäinen Siemensin valmistama leveäraiteinen Vectron-sähköveturisarja. Yhdellä telillä on painoa noin 18 tonnia ja se on suunniteltu kestämään enintään 175 kN vetovoiman. Veturin ajomoottorit on ripustettu telin runkoon poiketen Sr 1:n ja Sr 2:n täysin jousitetusta ajomoottorin ripustuksesta ja ajomoottorit on kytketty akseliin vetävän hammaspyörän ja kahden teräsnivelen välityksellä. Teli on jousitettu parhaiden mahdollisten kulkuominaisuuksien saavuttamiseksi pyöräkertojen päistä kumijousilla ja telin keskiosasta yhteensä neljällä teräsjousella.
Muutokset Suomen olosuhteita varten[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Veturiin on tehty lukuisia Suomen olosuhteisiin sopivuutta parantavia muutoksia jo tehtaalla. Veturin ulkoiset laitteet, kytkennät ja antennit on suojattu lumen kerääntymiseltä ja jäätymiseltä. Jäähdytyksen ilmanottoaukkojen sijoittelua ja alustan rakennetta on muutettu lumen kerääntymisen ehkäisemiseksi ja vetureita on koekäytetty tehtaalla jopa -40°C lämpötilassa. Keulan rakennetta on vahvistettu hirvieläinonnettomuuksien varalta suojalevyin ja rakenteellisesti tehden siitä kestävämmän verrattuna tavalliseen Vectron-veturiin.
Kulunvalvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sr3 on varustettu ensimmäisenä suomalaisena kalustoyksikkönä ERTMS-kulunvalvontaa tukevalla Trainguard 100-laitteistolla ja siihen yhdistetyllä STM-tilassa käytettävällä JKV-keskusyksiköllä. Toistaiseksi Suomessa saa vain käyttää ETCS-kulunvalvonnan puuttumisen takia ainoastaan JKV-kulunvalvontaa ja ETCS:n tasonvaihtokytkin on sinetöity STM-asentoon. ETCS-kulunvalvonta kommunikoi STM-laitteistolle kaksisuuntaisen väylän kautta toimittaen samalla veturin alustaan sijoitetuilta antenneilta saamaansa tietoa JKV-laitteiston prosessoitavaksi. JKV-laitteiston käsiteltyä tiedon, se palauttaa ETCS-keskustietokoneelle sanoman, jonka ETCS käsittelyn jälkeen välittää veturiväylän kautta ajopöydän näyttöihin ja kulunrekisteröintilaitteelle. ETCS-keskustietokone on yhdistetty turvalaiteventtiilin ja jarrupaineantureiden kautta jarrujohtoon, kuten myös STM-laitteistokin. Molemmat laitteistot kykenevät tarvittaessa hätäjarrutuksen suorittamiseen.
"Last Mile" -ominaisuus ja radio-ohjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sr 3 on varustettu dieselaggregaatilla, joka kykenee tuottamaan 360 kW tehon ajomoottoreille ja mahdollistaa näin liikkumisen ilman ajolangasta saatavaa virtaa. Ominaisuus on hyödyllinen ratapihatyössä ja sähköradan vikatilanteissa. Dieselgenerattori mahdollistaa yhdellä polttoainetankillisella yhteensä 100 kilometrin matkan kulkemisen 20km/h nopeudella ilman ajolangasta saatavaa virtaa. Lisäksi vetureissa on radio-ohjaus helpottamaan vaihtotyötä ja veturitarvetta poistaessaan erillisen järjestelytehtäviä hoitavan dieselveturin tarpeen melkein kokonaan joillakin ratapihoilla.
Valmistus- ja toimitusvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valmistusvuosi on vuosi jona veturi on poistunut tuotantolinjalta ja on valmis toimitettavaksi. Toimitusvuosi on vuosi jona veturi on saapunut Suomeen ja saanut liikennöintiluvan.
Valmistusvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valmistusvuosi | Numero | Määrä | Määrä yhteensä |
---|---|---|---|
2015 | 3301 | 1 | 1 |
2016 | 3302-3306 | 5 | 6 |
2017 | 3307 - 3310 | 4 | 10 |
2018 | 3311 - 3321 | 11 | 21 |
2019 | 3322 - 3328 | 6 | 27 |
2020 | 3329 - 3336 | 7 | 34 |
Toimitusvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toimitusvuosi | Numero | Toimitettu | Toimitettu yhteensä |
---|---|---|---|
2016 | 3301-3305 | 5 | 5 |
2017 | 3306 - 3310 | 5 | 10 |
2018 | 3311 - 3318 | 8 | 18 |
2019 | 3319 - 3326 | 7 | 25 |
2020 | 3327 - 3334 | 7 | 32 |
2021 | 3335 - |