Dm 12

Junawikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
VR Class Dm12 4401 Rail Bus.jpg
Ensimmäinen valmistettu Dm 12 Jyväskylässä vuonna 2012.
Dm 12
Perustiedot
Tyyppi

Moottorivaunu

Liikennöitsijä

VR-Group

Valmistaja

ČKD Škoda Vagonka

Lukumäärä

16

Valmistusvuodet

2004 - 2006

Peruskorjattu

2011 - 2014

Liikenteessä

0

Numerointi

4401 - 4416

Istumapaikkoja

63 paikkaa

Lempinimi

Vankka, Konkka, Lipokas, Metsikön pendolino, Peräkylän pendolino, Tsendolino, Demari, Skoda

Tekniset tiedot
Huippunopeus

120 km/h

Paino

54,5 t

Pituus

25 200 mm

Leveys

2850 mm

Korkeus

4218 mm

Raideleveys

1524 mm

Pyörästö

(1A)'(A1)'

Telit

yksikön telityyppi (esim. Minden-Deutz)

Suurin akselipaino

13,6 t

Pyörän halkaisija

840 mm

Vaihteisto

Voith T111 BRE

Moottori

2 × MAN D2876 LUE 606

Moottorin teho

2 × 301 kW kW

Vetovoima

) kN

Dm12 on VR:n käyttämä moottorivaunu (tai kiskobussi). Junayksiköissä on invanostimet.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dm 7-sarjan moottorivaunut, eli "lättähatut" poistettiin liikenteestä kokonaan vuonna 1988. Tarkoituksena oli, että Suomen matkustajajunat ajettaisiin tulevaisuudessa kokonaan veturivetoisilla junilla, lukuunottomatta sähkömoottorijunilla ajettuja paikallisjunavuoroja. Ainoana dieselmoottorivaunuina käyttöön jäivät Dm 9-sarjan "porkkanat", joita käytettiin vuoteen 1990 asti Turun seudun paikallisliikenteessä.

Pian lättähattujen hylkäyksen jälkeen kuitenkin todettiin, että moottorivaunut olivat paras keino hiljaisten ratojen matkustajaliikenteen hoitamiseen. Pieksämäen konepaja teki ratkaisuksi sinisestä vaunusta muutostyönä tehdyn Dm 10-moottorivaunun "Junttilan salaman". Lukuisten teknisten ongelmien takia vaunu kuitenkin hylättiin ja se lopulta romutettiin vuonna 2006 Joensuun Käpykankaalla.

Seuraavaksi kokeiltiin espanjalaista GEC Alsthomia, joka toimitti vuonna 1997 koekäyttöön kuusi Dm 11-sarjan kiskobussia, "Mandolinoa". Kaikki vaunut kuitenkin palautettiin valmistajalle vuonna 1999. Vaunuja tarjottiin Latviaan, mutta lopulta ne päätyivät Kuubaan, jossa niitä käytetään edelleen.

Elokuussa 2001 Tšekistä tilattiin 16 yksikköä ČKD Vagonkalta, ja optiona voidaan tilata 20 lisää.

Käyttöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeinen valmistettu Dm 12 vanhassa värityksessään Jyväskylässä vuonna 2006.

Ensimmäinen Dm 12 toimitettiin 18.12.2004.[1]

Kaupallinen koeliikenne alkoi 17. toukokuuta 2005 reitillä Pieksämäki–Joensuu. Heinäkuussa 2005 tehtiin pieniä korjaustöitä, esimerkiksi istuinten vaihto.

Moottorivaunuja voidaan liittää yhteen korkeintaan kolme lisäkapasiteetin saamiseksi ruuhka-aikaan. Aiemmin rahastuksen suoritti konduktööri, mutta tätä nykyä ei junissa ole kuljettajan lisäksi muuta henkilökuntaa. Vähäliikenteistenn ratojen liikennettä varten suunnitellut moottorivaunut ovat hiljaisempia, ekologisempia ja kustannustehokkaampia kuin veturivetoiset junat. Parempi kiihtyvyys veturivetoisiin juniin nähden on mahdollistanut kahden pysähdyksen, Oriveden keskustan ja Kolhon, lisäämisen Orivesi-Haapamäki-radalle ilman huomattavaa vaikutusta matka-aikaan.

Dm12-sarjan lempinimiksi ovat rautatieharrastajien keskuudessa vakiintuneet Lipokas, Peräkylän Pendolino, tyyppimerkinnästä johdettu Demari sekä Skoda ja Vankka, joista viimeksi mainitut on johdettu kiskobussien valmistajan ČKD Vagonkan nimestä. Demari taas on johdettu tunnuksen Dm-osasta. Dm 12 onkin nykyään ainoa kaupallisessa liikenteessä oleva Dm-tunnuksinen kalustoyksikkö. Dm 12:t valmistanut ČKD Vagonka siirtyi Škodan omistukseen tammikuussa 2005 ja on nykyään nimeltään CKD Škoda Vagonka.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • syyskuussa 2005 koko Pieksämäki-Joensuu-radan perustarjonta ma-to alettiin ajaa Dm 12-sarjan kiskobusseilla
  • lokakuussa 2005 liikenne laajeni koko Pieksämäki-Joensuu radan perustarjontaan, joskin liikenne palasi asteittain hoidettavaksi veturivetoisilla junilla.
  • marraskuussa 2005 JoensuuNurmes
  • joulukuussa 2005 IisalmiYlivieska
  • helmikuussa 2006 SavonlinnaParikkala
  • maaliskuussa 2006 TampereHaapamäki (piteni reitiksi Tampere–Keuruu 12.12.2010 alkaen)
  • maaliskuussa 2006 KarjaaHanko
  • syyskuussa 2006 JyväskyläSeinäjoki (ei Dm12-liikennettä 1.6.2007–30.10.2011). Radalla kulki myös yksi Dv 12-vedolla ja sinisillä vaunuilla ajettu Jyväskylä-Vaasa -junapari vuoteen 2015 asti.
  • Maaliskuussa 2016 väli Pieksämäki-Joensuu muuttui kokonaan ajettavaksi Dm 12-sarjan kiskobusseilla.

Dm 12-sarjan kiskobusseja huolletaan enimmäkseen Pieksämäellä. Pääskylahden varikon kiskobussit kulkevat huoltoon nykyään Joensuun kautta. Vuoteen 2015 asti kiskobussit ajettiin suoraan Pieksämäelle kerran viikossa, käyttäen junanumeroita 10241 ja 10242.


Tilanpuute ja siniset vaunut korvaajina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dm12:n matkustamoa.

Kesäaikataulukaudelle 2007 Jyväskylä–Seinäjoki-osuudella palattiin käyttämään kaikissa vuoroissa vetureita ja sinisiä vaunuja, sillä yhden Dm12-moottorivaunun kapasiteetti oli usein liian pieni kyseisesen väin liikenteeseen ja viikonloppuvuorot liikennöitiin jo tuolloin veturivetoisilla nelivaunuisilla junilla. Myös Joensuu–Pieksämäki-radalla on toisinaan päädytty käyttämään veturivetoisia junia, kun riittävää määrää moottorivaunuja ei ole ollut saatavilla matkustajamäärien tarpeiden täyttämiseksi. Esimerkiksi Ilosaarirockin aikaan Pieksämäki-Joensuu -taajamajunat usein ajettin kuuden sinisen vaunun rungolla. Vuodesta 2016 eteenpäin on kuitenkin kaikki radan matkustajajunat ajettu kiskobusseilla.

Myös Savonlinna-Parikkala -välillä tilanpuute on muodostunut ongelmaksi, etenkin silloin, kun vuoro ajetaan vain yhdellä kiskobussilla.

VR:n vähennettyä matkustajaliikenteen kalustoa merkittävästi, on päädytty taajamajunat korvaamaan linja-autoilla, mikäli Dm 12 -sarjalaisissa on ollut teknisiä vikoja, sillä korvaaavaksi kalustoksi kelpaavaa kalustoa ei ole. Näin tehtiin myös Dm 12 -kiskobussien jäätyä kokonaan pois liikenteestä kesäkuussa 2021.

Onnettomuudet ja tulipalot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suhteessa pieneen lukumäärään ja lyheeen käyttöikään, ovat Dm 12-sarjan kiskobussit syttyneet useita kertoja palamaan. Kesäkuun 2012 lopulla VR veti moottorivaunut väliaikaisesti pois käytöstä ja korvasi niillä ajetut junat sinisillä vaunuilla. Kiskobussien liikeneestäpoisto oli varotoimi, joka johtui kahdessa kiskobussissa olleessa polttoainevuodoista johtuneesta tulipalosta junan moottoritilassa. Polttoaineletkujen uusimisen jälkeen junat palasivat liikenteeseen heinäkuussa 2012.[2]

Dm12 numero 4402 syttyi palamaan 15. lokakuuta 2018 Huutokosken rautatieasemalla ollessaan matkalla Joensuusta Pieksämäelle. Juna oli täynnä matkustajia. Syttymissyytä ei ollut vielä alkupäivästä tiedossa, mutta lähteiden mukaan syynä oli mahdollinen moottoripalo. Kuljettajan nopean toiminnan ansiosta kaikki junan 70 matkustajaa saatiin evakuoitua vammoitta ja palo saatiin hallintaan nopeasti. Junavuoro korvattiin linja-autokuljetuksella. Samainen junavuoro oli jo ennen paloa kokenut vastoinkäymisiä, sillä raiteilla olleet lehdet olivat häriinneet junan matkaa. [3]

3. heinäkuuta 2019 Orivedellä Dm 12-junassa oli pienehkö tulipalo moottoritilassa ja junan matkustajat jouduttiin siirtämään InterCity-junaan.[4]

Dm 12 numero 4405 oli osallisena Raaseporin tasoristeysturmassa 26. lokakuuta 2017. Hangon radalla Karjaalta Hankoon suuntaan kulkenut yhdellä kiskobussilla ajettu junavuoro H382 törmäsi Puolustusvoimien Sisu A2045 -maastokuorma-autoon. Yhteensä turmassa oli osallisena 15 ihmistä, joista neljä menehtyi. Onnettomuuspaikan sääolosuhteet olivat hämärän aamun, lumisateen ja liukkauden takia.[5]

Dm 12 numero 4412 vaurioitui pahoin Mänttä-Vilppulan tasoristeysturmassa 14.5.2020. Kiskobussi syttyi tuleen, mutta henkilövahinkoja ei tullut. Yksikkö hinattiin 17.5.2020 Pieksämäellle odottamaan kohtaloaan.

Numero 4414 vaurioitui kesäkuussa 2021 Joroisissa tulipalon sytyttyä. Varotoimenpiteenä muut yksiköt tarkistettiin ja junavuorot korvattiin viikon ajan busseilla.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]