Rautakanava

Junawikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Rautakanava nimitystä on käytetty puun kuljetuksesta kiskoitse Suolahden satamasta Keiteleen rannalta Keljon satamaan Päijänteen rannalle.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautakanavan tavarajuna Suolahdesta saapuu Jyväskylään kesällä 1985.
Radalla käytetty Ocpp-raakapuuvaunu Jyväskylässä
Rautakanavan käytössä ollutta Suolahden sataman ratapihaa
Keljonlahden raide erkanee Keljon linjavaihteella Jyväskylä - Jämsä-radasta

Rautakanavaa käytettiin vuosina 1964 - 1993.[1] Keljonlahden siltanosturi rakennettiin kuitenkin vasta vuonna 1968.[2] Puu uitettiin Keitelettä pitkin Suolahden satamaan, jossa se lastattiin tavaravaunuihin Suolahden vanhalla asemalla. Kyseinen asema jäi sivuun pääradasta vuonna 1960, ollen näin ollen 1990-luvulle asti miltei kokonaan rautakanavan käytössä.[3]

Puuta ajettiin suorissa tavarajunissa Suolahdesta Jyväskylään ja edelleen Keljonlahteen. Uitto jatkui eteenpäin Päijännettä pitkin. Kuljetuksia tapahtui myös ns. väärään suuntaan, eli Keljonlahdelta pohjoiseen, vaikkakaan Päijänteestä nostettua puuta ei laskettu Keiteleeseen, vaan se ajettiin suoraan Äänekosken tehtaille.

Rautakanavaa myöten kuljetettiin myös veneitä Päijänteen ja Keiteleen välillä. Valtionrautatiet aloitti tämän kokeiluna vuonna 1983. Kuljetukset tapahtuivat uittokautena (kesä-lokakuussa) ja niitä varten hankittiin avotavaravaunuihin lisävarusteeksi teline. Kuljetus tilattiin etukäteen joko Suolahden tai Keljonlahden toimistosta. Hinta oli 350mk/suunta ja samaan hintaa veneen matkustajat matkustivat kyseisen matkan konduktöörin vaunussa.[4] [5]

Vuonna 1985 Rautakanavan liikenne ajettiin kahdessa vuorossa seuraavasti seuraavasti:

Veturijuna 6920(?) Jyväskylä - Keljonlahti → tyhjien vaunujen siirtojuna 6923 Keljonlahti - Suolahti → raakapuujuna 6924 Suolahti - Keljonlahti → tyhjien vaunujen siirtojuna 6927 Keljonlahti - Suolahti → raakapuujuna 6928 Suolahti - Keljonlahti → veturijuna 6931 Keljonlahti - Jyväskylä

Veturijuna 6922 Jyväskylä - Keljonlahti → tyhjien vaunujen siirtojuna 6925 Keljonlahti - Suolahti → raakapuujuna 6926 Suolahti - Keljonlahti → tyhjien vaunujen siirtojuna 6929 Keljonlahti - Suolahti → raakapuujuna 6930 Suolahti - Keljonlahti → veturijuna 6933 Keljonlahti - Jyväskylä[6]

Keiteleen ja Päijänteen välisestä kanavasta oli tehty suunnitelma jo vuonna 1962, mutta rakennustyöt alkoivat vasta vuonna 1990. Kanava valmistui vuonna 1993 tehden rautakanavan tarpeettomaksi.[7]

Kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautakanavan tavarajunat ajettiin enimmäkseen Dr 13-vedolla. Alkuaikoina junat tosin ajettiin Dv 12-vedolla 14 tavaravaunulla. 1970-luvun lopulla kuitenkin siirryttiin 21 vaunun juniin, jolloin vetäjiksi tarvittiin Dr 13 tai kaksi Dv 12-veturia.[8]

Radan tavaraliikenteessä käytettiin enimmäkseen Ocpp-vaunuja. Uittonippujen kuljetukseen muutettiin Oc-yleisavovaunuista 1980-luvun alussa yhteensä 215 vaunua. Näistä 75 muutettiin Ocp-sarjaan, jonka vaunuissa ei ollut päätyjä. Ocp-sarjaa ehdittiin kuitenkin kätrrää vain viisi vuotta, sillä vuonna 1985 sarjan vaunut muutettiin sarjaa Ocpp. Ocpp-vaunuja käytettiin rautakanavan jälkeen muussa raakapuujunaliikenteessä vuoteen 2014 asti, jolloin viimeisetkin Ocpp:t muutettiin sarjaan Sps.[9] [10] [11]

Rata nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suolahden sataman asema on nykyään kokonaan museoliikenteen käytössä. Jyväskylä - Suolahti välillä on kuitenkin vilkasta liikennettä Äänekosken sellutehtaalle. Välin Jyväskylä - Äänekoski sähköistys valmistui vuonna 2017.[12] Suolahden tavaraliikenne hoidetaan nykyään liikennepaikkojen välisenä vaihtotyönä Äänekoskelta käsin.

Keljonlahden raidetta käytettiin vielä 2000-luvun alkuvuosina öljyn varmuusvaraston kuljetuksiin.[13] Radan päähän valmistui sittemmin voimalaitos, jonne tuotiin Venäjältä suuria määriä hiiltä vuosina 2013 - 2014. Tämän jälkeen raiteella ei ole ollut vakinaista liikennettä.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]