Vaihtotyö

Junawikistä
(Ohjattu sivulta Vaihtoliike)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Dv12-sarjan dieselveturi järjestelee vaunuja Oulun tavararatapihalla.
Green Cargon vaihtotyötä Tornion tavararatapihalla. Vetureilla on työnnetty muusta junasta irrotettu säiliövaunu liikkeelle, ja vaihdetta käyttävä mies (kuvassa vihreiden vaunujen kohdalla, vasemmalla) ohjaa sen oikealle raiteelle.
Dr14-sarjan dieselveturi työntää vaunuja Viinikan ratapihan laskumäkeen Tampereella.

Vaihtotyö on rautatieliikenteen termi, jolla tarkoitetaan ratapihalla tai rautatielinjalla suoritettavaa junaliikenteestä erillään tapahtuvaa vaunujen siirtelyä ja järjestelyä, joko pelkästään veturin tai myös painovoiman avulla (laskumäkityö). Ensimmäinen Suomeen vaihtotyötä varten hankittu veturimalli oli B 1 eli Pässi.

Vaihtotyön tarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ratapihalla tapahtuvan vaihtotyön päätarkoitus on yleensä järjestellä saapuneiden ja lähtevien junien vaunustot oikeaan järjestykseen. Tässä yhteydessä vaunujen järjestys pyritään saamaan mahdollisimman loogiseksi tiedossa olevia jatkoyhteyksiä silmällä pitäen. Samalla eri asemille jäävät vaunut jaetaan vaunuryhmiin, jotka sijoitetaan lähtevään junaan siten, että ne on helppo siirtää pois junasta väliasemalla.

Vaihtotyön edellytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneviraston rataverkolla vaihtotyöhön tarvitaan aina liikenteenohjauksen lupa. Yleensä vaihtotyö tehdään saman liikennepaikan sisällä. Tällöin suurin nopeus pääraiteella on kulunvalvontalaitteen ollessa käytössä 50 km/h ja muilla raiteilla 35 km/h. Ilman kulunvalvontalaitetta suurin nopeus on aina korkeintaan 35 km/h. Liikennepaikan sisäisessä vaihtotyössä vaihtoliike saa ulottua liikennepaikka päättyy -merkille asti.

Vaihtotyö voi tapahtua myös liikennepaikalta toiselle. Tällöin suurin nopeus saa olla kulunvalvontalaitteen ollessa käytössä 50 km/h ja ilman sitä 35 km/h. Liikennepaikkojen välisessä vaihtotyössä matkustajien kuljettaminen on kiellettyä, mutta tämä määräys ei kuitenkaan koske rikkoutuneen matkustajajunan hinaamista.

Vaunujärjestys väliasemille jättöä varten[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleensä väliasemille jätettävät vaunut sijoitetaan junan peräpäähän, jolloin junan etupää voi jatkaa väliasemalla pysähdyksen ja vaunujen irrottamisen jälkeen matkaansa mahdollisimman nopeasti. Väliasemalla erillinen vaihtotyöveturi eli päivystäjäveturi siirtää vaunut tarkoituksenmukaisille raiteille purkua, lastausta tai jatkoyhteyttä silmällä pitäen.

Mikäli väliasemalla ei ole käytettävissä päivystysveturia tai -miehistöä, sijoitetaan vaunuryhmät junan etupäähän, jolloin vaunuryhmä väliasemalla siirretään junan veturilla tarkoitetulle raiteelle. Tämä toimenpide on kuitenkin hitaampi, sillä se vaatii paitsi tähystäjän läsnäoloa myös useampia liikkeitä junan veturilla. Vaunuryhmän poiston ja veturin kiinnittämisen jälkeen junalle on tehtävä myös uusi jarrujen tarkastus, joka sekin vaatii henkilökuntaa.

Vaihtotyötavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veturilla saattaen vaihtaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaihtotyötä voidaan tehdä tasamaalla ainoastaan veturin avustamana. Tällöin veturi kytketään kiinni vaunuihin, jotka vaihtotyön aikana lajitellaan eri raiteilleen omiksi vaunuryhmikseen määränpään mukaan. Lopuksi vaunuryhmät kootaan junaksi. Tasamaalla tapahtuva vaihtotyö on hidasta, eikä sovi suurille liikennemäärille. Tiettyjä vaunutyyppejä, kuten matkustajavaunuja ja joitain säiliövaunuja, saa vaihtaa ainoastaan saattaen.

Heitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasamaalla voidaan myös tehdä heittoja, joissa veturilla työnnetään vaunut liikkeelle. Kesken työnnön veturi kuitenkin irrotetaan, ja vaunut jatkavat vierimistä. Yleensä vaunun mukana matkustaa junamies, joka jarruttaa vaunua sen käsijarrulla. Vaunun voi myös pysäyttää kiskoille asetetun jarrukengän avulla. VR:n vaihtotöissä heittojen tekeminen ei ole sallittua, johtuen VR:n määräyksestä. Silti heittoja tapahtuu "epävirallisesti" joillain ratapihoilla Suomessa.

Nykäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykäisyssä veturi vetää aluksi vaunut liikkeelle. Sen jälkeen se irrotetaan ja se kiihdyttää pois vierivien vaunujen alta vaihteen kautta toiselle raiteelle. Välittömästi sen jälkeen, kun veturi on ehtinyt suojaan, vaihde käännetään ja vaunut vierivät toiselle raiteelle.

Laskumäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaihtotyössä käytetty astinlauta Vr1 661 -veturissa

Laskumäkityö on nopeampi vaihtotyön muoto. Siinä veturilla työnnetään vaunujono laskumäen harjalle, ja vaunumies irrottaa vaunujen väliset kytkennät ennen kytkentäkohdan nousua mäen laelle. Tämän jälkeen vaunu tai vaunuryhmä vierii omalla painollaan sille tarkoitetulle raiteelle. Työ on nopeaa, sillä pitkiäkin vaunujonoja voidaan lajitella vähällä vaivalla.

Suomessa laskumäkityössä käytettiin höyrykaudella Vr3-vetureita eli Kukkoja sekä Vr 5-vetureita eli Kalkkunoita. Dieselkaudella raskaassa laskumäkityössä on käytetty pääasiassa Dr 14-dieselvetureita, joista suurin osa on sijoitettu Kouvolaan.

Mustalainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustalainen on jo pitkään kiellettynä ollut vaihtotyömanööveri. Mustalainen on hieman nykäisyn kaltainen, mutta toisin kuin nykäisyssä, jossa veturi vain kiihdyttää vaihteen yli eri raiteelle, kuin vaunut, mustalaisessa tullaan vaihteen "sisäpuolelta", jolloin veturin tulee pysähtyä vaihteen jälkeen ja ajaa vaihteen ylitse "turvaan" ja vaihteen tulee olla jälleen käännetty ennen kuin vaunut tulevat sen ylitse.

Mustalaisen kieltämiseen lienee vaikuttanut se, että vaunut voivat pahimmassa tapauksessa rysähtää veturin kylkeen suistaen tämän raiteilta ja se tekee tästä vaihtotyön tyypistä erittäin vaarallisen.

Vaihtotyönumerot ja tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ratapihoilla ja teollisuusraiteilla työskennelleiden vaihtotyöyksiköiden eli päivystäjien numeroinnit ovat perinteisesti muodostuneet liikennepaikan nimestä ja numerosta, esimerkiksi "Iisalmi yksi". Kuitenkin vuonna 2011 siirryttiin järjestelyyn, jossa kaikilla vaihtotyöyksiköillä on junanumeroa vastaava numero. Numerot 6000-6999 onkin varattu kokonaan vaihtotyöyksiköiden käyttöön.

Tämän lisäksi numeroita 7000-7999 ja 60000 - 69999 käytetään vaihtotyössä, jälkimmäisiä etenkin liikennepaikkojen välisessä vaihtotyössä sekä saattoliikkeissä.

Aikataulun mukaisissa vaihtoliikkeissä liikennepaikan osien tai kokonaan erillisten liikennepaikkojen välillä käytetään myös junatunnuksia. Näitä ovat:

  • PAI, liikennepaikkojen välinen vaihtotyö, erityisesti päivstäjät.
  • SAA, Saatto eli matkustajajunan rungon siirto aseman ja varikon välillä.
  • VEV, Veturinsiirto vaihtotyönä, käytetään esimerkiksi varikkojen ja ratapihojen välillä.
  • W, eli lähiliikennekaluston siirto osiin jaetun liikennepaikan sisällä. Käytetään ainoastaan Ilmalan ja Helsingin päärautatieaseman välisissä siirroissa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo päivystysnumeroista

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]