Waterloo & City Line

Junawikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Waterloo & City line tai "The Drain" on Lontoon metron lyhyin linja, joka liikennöi Waterloon ja Bankin välillä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metrojuna Bankin asemalla vuonna 1984.

Linjan rakensi alunperin Waterloo & City Railway ja se avauti liikenteelle vuonna 1898. London & South Western Railway tuki, jonka junien Lontoon pääteasemana Waterloo toimi. Waterloo & City Railway mahdollisti sen, että LSWR:n junien matkustajat pääsivät jatkamaan matkaansa suoraan Lontoon keskustaan. LSWR päätyi lopulta ostamaan rautatien vuonna 1907.[1]

Kun Railways Act 1921 yhdisti valtaosan Yhdistyneen kuningaskunnan rautatieyhtiöistä neljäksi suureksi yhtiöksi, tuli LSWR:stä ja sitä myöten myös Waterloon ja keskustan välisestä radasta osa Southern Railwaytä (SR).

Kun Yhdistyneen kuningaskunnan rautatiet kansallistettiin vuonna 1948, tuli radasta osa British Railwaysin rataverkkoa. Johtuen siitä, että rata oli suunniteltu nimenomaan Waterloon rautatieasemalle junalla saapuvien kulkukeinoksi keskustaan, rautatie pysyi osana Yhdistyneen kuningaskunnan rataverkkoa vuoteen 1994 asti ja muuttui vasta silloin osaksi Lontoon metroa, kun rata myytiin London Underground Ltd:lle yhden punnan hintaan.

Rata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linjan pituus on ainoastaan 2,37 kilometriä ja ajoaika neljä minuuttia, eikä linjalla ole lainkaan välipysähdyksiä.[2] Linja ei yhdisty yhteenkään toiseen metrolinjaan tai rataosuuteen, vaan se on täysin kaikesta muusta raideliikenteestä erillään oleva rataverkkonsa. Metrolinja on myös toinen Lontoon metron kahdesta linjasta, jotka ovat kokonaan maan alla, toisen ollessa Victoria line, sillä erotuksella, että Victorian linen varikko on maan pinnalla, kun taas Waterloo & City line on varikkoa myöten maan alla.

Ainoa kohta, josta Waterloo & City line on nähtävissä maan pinnalta, on sen varikon kohdalla. Jotta linjalla käytettävät metrojunat saadaan tarpeen tullen lähetettyä huoltoon tai uutta kalustoa saadaan tuotua, on linjan varikon vieressä maan päällä nosturi, jonka vieressä metrolinjan katto puuttuu. Radalta pois lähdössä olevat metrovaunut ajetaan nosturin alla olevalle raiteelle ja nostetaan sieltä pois.

Radalla on ainoastaan kaksi asemaa, Bank (alkuperäiseltä nimeltään "City") sekä Waterloo. Näistä Waterloon asemalla sijaitsevat Lontoon metron suurimmat laituriraiteen numerot, raiteet 25 ja 26.[3]

Matkustajamäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1992-stock -metrojuna Waterloon asemalla vuonna 2012.

Linjaa käyttää vuosittain noin 15 miljoonaa matkustajaa, mikä tekee siitä Lontoon metron matkustajamäärältään hiljaisimman linjan, mutta samalla pituuteensa nähden toiseksi vilkaimman linjan Victoria linen jälkeen.[4]


Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linjaa on useaan otteeseen sen historian aikana esitetty pidennettäväksi, mutta johtuen radan lyhyistä laitureista, se ei kestäisi kasvavia matkustajamääriä, minkä takia radan pidentäminen edellyttäisi nykyisten asemien jälleenrakentamista.[5]

Läheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Waterloo & City Line, Clive's UndergrounD Line Guides
  2. Waterloo & City line facts, TFL (arkistoitu)
  3. Secrets of the Waterloo and City Line, Londonist Ltd, youtube.com
  4. Waterloo & City line facts, TFL (arkistoitu)
  5. Extending the Waterloo & City Line, Jago Hazzard, youtube.com