BM73
BM 73 -sarjan junat ovat norjalaisia sähkömoottorijunia, jotka on suunniteltu pitkiin matkoihin ja vaativiin maasto-olosuhteisiin, kuten vuoristoihin ja lumisiin alueisiin.
Valmistaja: ADtranz (myöhemmin Bombardier) Valmistusvuodet: 1999–2001 Junatyyppi: Sähkökäyttöinen kiskojuna, kallistuva runko Kokoonpano: 4 vaunua per juna Pituus: noin 108,5 metriä Leveys: 3,1 metriä Korkeus: 4,3 metriä Kokonaispaino: noin 204 tonnia Akselijärjestely: Bo’Bo’ + 2’2’ + 2’2’ + Bo’Bo’
Huippunopeus: aluksi 160 km/h, myöhemmin 210 km/h kallistusmekanismin käytön myötä Moottoriteho: 2640 kW Sähköjärjestelmä: 15 kV / 16 2⁄3 Hz vaihtovirta ajolangoista Kallistusmekanismi: mahdollistaa suuremmat nopeudet kaarteissa Jarrujärjestelmä: sähköjarrut ja levyjarrut
Matkustajapaikat: noin 208 Varustelu: 1. ja 2. luokka, myyntikärrypalvelu tai pieni ravintolatila, ilmastointi, nykyisin myös Wi-Fi
Erityisominaisuuksia:
suunniteltu kestämään Norjan vaikeat sääolosuhteet
korkea etuakselin paino parantaa pitoa lumella
hyvät lämpö- ja äänieristysratkaisut
kallistusmekanismi mahdollistaa nopeamman ajon kaarteissa ilman matkustusmukavuuden heikkenemistä
toimitus ja puutteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Junat toimitettiin myöhässä, ja ne otettiin käyttöön vasta sen jälkeen, kun Norjan rautatieviranomainen oli myöntänyt poikkeusluvan osasta turvallisuusmääräyksiä.
17. kesäkuuta 2000 yksi junista suistui raiteilta Nelaugin asemalla akselin murruttua. Koko kalusto määrättiin käyttökieltoon kuukaudeksi. Tutkinnassa paljastui sekä suunnitteluvirheitä että puutteita tarkastuksissa ja testauksessa.
Junat palautettiin liikenteeseen, mutta kallistustoimintoa ei sallittu käyttää, joten ne eivät saaneet ajaa edeltäjiään nopeammin. Rakenne vahvistettiin myöhemmin, ja vuonna 2004 kallistusmekanismi otettiin jälleen käyttöön, mikä mahdollisti suuremmat nopeudet.
Vuonna 2007 yksi juna suistui raiteilta Bergenin radalla, ja heräsi huoli siitä, miten junat kestävät lumisia olosuhteita. Onnettomuusselvitys kuitenkin osoitti, että junien etuakselin paino vastasi alueella kulkevia vetureita, ja että onnettomuus olisi voinut olla pahempi, jos kyseessä olisi ollut tavallinen juna, jossa vaunujen liitokset ovat heikommat.
16. kesäkuuta 2011 kaksi junayksikköä tuhoutui, kun juna ajoi palavaan lumitunneliin Hallingskeidin asemalla.
