El 18
 Lok 2000 tyyppinen veturi eli El 18 ajossa InterCity junassa | |
| EL 18 | |
|---|---|
| Perustiedot | |
| Liikennöitsijä | |
| Valmistaja |
ADtranz |
| Lukumäärä |
22 |
| Valmistusvuodet |
1996 |
| Peruskorjattu |
2010 |
| Hylätty |
20 |
| Romutettu |
1 (2257) |
| Numerointi |
3001–3112 |
| Tekniset tiedot | |
| Huippunopeus |
200 km/h |
| Paino |
83 t t |
| Pituus |
18.5 m mm |
| Leveys |
3,05 m mm |
| Korkeus |
4,5 m mm |
| Pyörästö | |
| Pyörästön pituus |
6,4 mm |
| Suurin akselipaino |
20,75 per. akseli t |
| Pyörän halkaisija |
1,25 m mm |
| Vaihteisto |
ei ole on vaihteisto |
| Moottori |
Asynkronimoottorit |
| Moottorin teho |
6000 kw eli 8050 hv kW |
El 18 on norjalainen sähköveturi, jota käytetään pääasiassa matkustajajunaliikenteessä sähköistetyillä radoilla. Sen omistajia ja käyttäjiä ovat muun muassaVy, Go-Ahead Norge ja SJ Norge. Veturi on monipuolinen ja sitä käytetään monilla tärkeillä reiteillä, kuten:
- Bergensbanen (Oslo–Bergen)
- Dovrebanen (Oslo–Trondheim)
- Sørlandsbanen (Oslo–Kristiansand–Stavanger)
- Flåmsbana (Myrdal–Flåm)
Lisäksi veturia on käytetty myös Østfoldin radalla ja vuokrattu ajoittain tavaraliikenteeseen.
El 18 -veturit ovat teknisesti kehittyneitä: niissä on asynkronimoottorit ja järjestelmä, joka mahdollistaa jarrutusenergian palauttamisen takaisin ajolankaan. Ne kuuluvat sveitsiläisperäiseen Lok 2000 -sarjaan, jota käytetään myös muissa maissa, kuten Sveitsissä.
Vetureita rakennettiin 22 kappaletta (numerot 18.2241–18.2262) ja ne valmistettiin ADtranzin toimesta. Ensimmäiset veturit otettiin käyttöön vuonna 1996. Esimerkiksi veturi numero 2254 on saanut nimen "Trondheim".
Tilanne 1.1.2022 oli seuraava:
- Bergensbanenilla liikennöivät veturit: 2241, 2242, 2247, 2248, 2254, 2255, 2256 ja 2262
- Flåmsbanalla toimivat: 2249, 2250, 2251, 2252 ja 2253
- Sørlandsbanalla, Go-Aheadin käytössä: 2258, 2259 ja 2260
- Dovrebanalla, SJ Norjan liikenteessä: 2243, 2244, 2245, 2246 ja 2261
- Veturi 2257 on poistettu käytöstä ja romutettu
