Fenniarail
| Fenniarail Oy | |
|---|---|
| Lyhenne |
FEFRI |
| Toimialue |
Koko Suomi |
| Toiminnassa |
2009– |
| Edellinen omistaja |
Proxion |
| Kotipaikka |
Helsinki, Suomi |
| Toimitusjohtaja |
Juha Hakavuori |
Fenniarail Oy (myös Fennia Rail, lyhenne FERFI) on suomalainen raideliikenneoperaattori, joka liikennöi tavaraliikennettä lähes koko Suomessa.
Fenniarailin liikenne koostuu raakapuukuljetuksista, puuteollisuuden kuljetuksista tuotantolaitoksilta satamiin, ratamateriaalijunista sekä Teräspyörän vuokraaman rautatiekaluston siirroista vuokraajille.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fenniarail perustettiin alunperin vuonna 2009 nimellä Proxion Train. Syksyllä 2014 Proxion luopui omistussuhteistaan ja yhtiön uudeksi nimeksi tuli Fenniarail, joka yhtiön mukaan kuvastaa sen suomalaisuutta. Fenniarail tilasi marraskuussa 2014 tšekkiläiseltä CZ Loko A.S:ltä kolme veturia, jotka saavat tunnuksen Dr 18. Yritykselle myönnettiin toimilupa 26.3.2015, turvallisuustodistuksen se oli saanut jo aiemmin.[1] Fenniarail aikoi aloittaa kaupallisen liikenteen vuonna 2015[2]. Aloittaminen kuitenkin lykkääntyi vuodelle 2016. Kaupallinen liikenne alkoi 27.7.2016[3]. Fenniarail aloitti säännöllisen liikenteen Venäjän rajalta vuoden 2018 alusta. Liikenne koostui raakapuukuljetuksista Stora Enson tuotantolaitoksille.[4]
Vuonna 2021 Fenniarail tilasi saksalaiselta Siemensiltä kaksi Vectron-sähköveturia. Ensimmäinen veturi toimitettiin syyskuussa 2023, ollen Fenniarailin ensimmäinen sähköveturit. Veturit luokitellaan sarjaan Sr 3.[5][6]
Fenniarail ilmoitti kesällä 2022 aikovansa lopettaa Venäjän rajan ylittävän tavaraiikenteen kokonaan vuoden loppuun mennessä, johtuen Venäjän käymästä hyökkäyssodasta Ukrainassa. Päätöksen vaikutukset Fenniarailin liikenteeseen ovat merkittävät, sillä Venäjän kuljetusten osuus Fenniarailin liikenteestä oli vuonna 2021 70% ja yhtiö aloitti vielä kesällä 2022 uuden Venäjältä tulevan kuljetuksen Harjavaltaan.[7]
Fenniarail aloitti Suomen sisäiset raakapuukuljetukset vuonna 2022 Virosta tuoduilla raakapuuvaunuilla, joita samana vuonna annetun poikkeuslain mukaan saa käyttää Suomen sisäisessä liikenteessä vuoteen 2026 asti.
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fenniarailin liikennteen ydinaluetta on Kaakkois-Suomi. Yhtiö kuljettaa puuteollisuuden tuotekuljetuksia Hankasalmelta, Patokankaalta ja Pitkämäestä satamiin Haminaan, Kotkaan ja Ouluun.
Fenniarail ajaa myös raakapuujunia pääasiassa UPM:n tehtaille Lappeenrantaan ja Kuusankoskelle. Kuormauspaikkoina ovat toimineet mm. Hankasalmi, Kaipola, Kalvitsa ja Pori.
Lisäksi Fenniarail operoi huomattavaa määrää ratamateriaalikuljetuksia, etenkin Etelä-Suomen alueella. Kuljetukset ovat suuntautuneet erityisesti Pasilan ratapihalle Helsinkiin, sekä Rantaradalle ja sisältäneet mm. vaihde-elementtejä.
Tämän lisäksi Fenniaraililta tilataan vetopalveluita kaluston siirtoon paikasta toiseen, etenkin radanpidon kaluston ja teollisuuslaitosten yksityisvetureiden siirtoihin.
Yhtiön kuljetukset koostuivat vuoteen 2022 asti pääosin Imatran ja Vainikkalan raja-asemilta eteläisessä Suomessa sijaitseviin satamaiin ja tuotantolaitoksiin suuntautuneista kuljetuksista. Näihin lukeutuvat Haminan satama, Harjavallan suurteollisuuspuisto, Kaukaan tehtaat sekä Kuusankosken tehtaat. Aiemmin Fenniarail on myös ajanut Venäjän rajalta Niiralasta Joensuuhun raakapuuta puuteollisuuden tarpeisiin.
Venäjän rajalta tulevat raakapuu- ja hakekuljetukset loppuivat keväällä 2022 Stora Enson lopetettua puuntuonnin Venäjältä Ukrainan sodan seurauksena. Tämän jälkeenVenäjältä tuotiin tavaraa etenkin säiliö- ja konttivaunuilla. Osa näistä junista tilattiin Fenniarailin kalustopulasta johtuen alihankintana Operail Finlandilta. Konttijunaliikenne suuntautui etenkin Kouvolan logistiikkakeskuksen alueelle.
Kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fenniarailin käytössä on kuusi Dr 18-veturia, joilla linjajunat pääosin vedetään. Myös merkittävä osa yhtiön vaihtotyöliikenteestä operoidaan Dr 18:lla, esimerkiksi Fenniarailin Kouvolan ratapihapäivystäjä ajetaan pääosin Dr 18:lla.
Veturit valmistaneen CZ Lokon tunnus Dr 18-sarjalle on 774.7F.
Fenniaraililla on käytössään myös kaksi Teräspyörältä vuokrattua vaihtoveturia, jotka on rekisteröity sarjaan Dr 35. Valmistajan tunnus näille vetureille on Move 66. Toista vetureista käytetään vaihtotöihin Imatralla, kun taas toisen piti tulla käyttöön Vainikkalassa, mutta Fenniarail päätyikin ostamaan vaihtotyöt VR-Groupilta.
Lisäksi Fenniarailille saapui syyskuussa 2023 ensimmmäinen Sr 3-sähköveturi, joka on tarkoitus oottaa käyttöön marraskuussa 2023.
Fenniaraililla käyttää tuotekuljetuksiin pääasiassa ruotsalaiseltaNordwaggonilta vuokrattuja Laaiis-siirtokatevaunuja. Tämän lisäksi yhtiö käyttää raakapuukuljetuksiin Viroon rekisteröityjä raakapuuvaunuja.
Fenniarailin ensimmäinen oma Habins-sahatavaravaunu saapui Suomeen elokuussa 2022-[8]
Merkittävä osa Fenniarailin liikenteestä hoidetaan asiakkaan vaunuilla. Tämä koskee esimerkiksi Teräspyörän kuljetuksia ja ratamateriaalijunia.
Kaluston huolto ja säilytys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fenniarail on vuokrannut Kotkasta tiloja liikkuvan kaluston huoltoa varten.[9] Dr 18-dieselvetureiden pääasiallliainen varikko onkin Kotkan varikko. Vetureita kuitenkin säilytetään myös Kouvolassa ja Imatralla. Dr 35-vetureita pidetään pääasiassa Imatralla.
Kaluston suuremmat huollot tehdään Voikkaalla.
Kouvolan lajitteluratapihalta on varattu raiteita Fenniarailin käyttöön. Näitä vaunuja käytetään vaihtotöihin ja Laaiis-vaunujen säilytykseen.[10] Lisäksi Harjun ratapihaa käytetään Laaiis-letkojen seisotukseen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Fenniarail Oy, haettu 3.11.2015
- ↑ Helsingin Sanomat 4.10.2015
- ↑ Vaunut.org
- ↑ juliadata.fi
- ↑ Tasoristeys-palsta 4/2021, Resiina-lehti
- ↑ Fenniarailin ensimmäinen sähköveturi on saapunut Suomeen, Fenniarail
- ↑ Itärajan suurimmalle rautatieasemalle tehtiin juuri miljoonaremontti – pian se hiljenee kokonaan, yle.fi
- ↑ Fenniarailin uusi sahatavaravaunu on saapunut Suomeen, Fenniarail
- ↑ Kymen Sanomat 13.10.2015
- ↑ Ennakkoilmoitus, rata.digitraffic.fi
