VR-Yhtymä
| |
| VR-Yhtymä | |
|---|---|
| Lyhenne |
VR |
| Toimialue |
Koko Suomi |
| Toiminnassa |
1995– |
| Raideleveys |
1524 mm |
| Kotipaikka |
Helsinki, Suomi |
| Toimitusjohtaja |
Topi Simola (va.) |
VR-Yhtymä tai VR Group on suomalainen rautatieliikennettä harjoittava valtion omistuksessa oleva yhtiö. VR-Yhtymä syntyi kun Valtionrautatiet jakaantui kahteen osaan, Ratahallintokeskukseen ja liikennettä harjoittavaan VR-Yhtymään. Brändiuudistuksen myötä vuonna 2009 VR-Yhtymä on tunnettu myös nimellä VR Group.
VR-Yhtymän tytäryhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Avecra
- VR Transpoint (entinen Transpoint ja VR Cargo)
- Pohjolan Liikenne
- VR Fleetcare
VR-yhtymään kuului myös VR Track (entinen VR-Rata), mutta se myytiin norjalaiselle NRC-groupille. Kaupassa VR sai myös 18,3% osakkuuden NRC-groupista.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rautatielaitoksen lakkauttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1980-luvun aikana Suomen rautatieliikenne eli kovassa murroksessa, kappaletavarakuljetuksista, paikallisliikenteestä ja muista kuluihin nähden vähätuottoisita toimialoista oltiin luopumassa ja liikennöinti keskittyi entistä enemmän suurten teollisuuslaitosten kuljetuksiin. Ajatusta rautateistä valtion tarjoamana palveluna ei enää kannatettu, vaan rautatieliikenteen oli tuotettava voittoa. Tästä syystä päädyttiinkin yhtiöittämään rautatieliikenne ja päätettiin avata se kilpailulle. VR-Yhtymä Oy perustettiin 1.7.1995 korvaten vanhan rautatielaitoksen. VR-Yhtymälle annettiin väliaikainen monopoliasema rautatieliikenteeseen, jotta se ehitisi varautua kilpailuun. Rautatielaitoksen viimeinen ja samalla VR:n ensimmäinen pääjohtaja oli Eino Saarinen. Saarisen seuraajaksi valittiin Panu Haapala ja hänen menehdyttyään vain muutaman kuukauden virassa olon jälkeen maaliskuussa 1997 paikalle valittiin Henri Kuitunen.[2]
Kaluston uusiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VR-Yhtymän perustamishetkellä puukoristen matkustajavaunujen käyttö oli jo päättynyt ja matkustajaliikenne kehittyi nopeasti nopeuksien kasvaessa. Vakituinen pendolino-liikenne alkoi vuonna 1995 ja sama vuonna otettiin käyttöön ensimmäinen Sr 2-sarjan sähköveturi. Ensimmäiset kaksikerroksiset InterCity-vaunut otettiin käyttöön vuonna 1998 ja InterCity-junat korvasivatkin 1990-luvulla viimeiset Erikoispikajunat ja 2000-luvun alkuvuosina merkittävän määrän päiväpikajunista. InterCity-junien yleistyessä kaukoliikenteen hallitsevaksi väritykseksi muuttui sinivalkoisen sijaan punavalkoinen, niin kutsuttu "IC-väritys".
Samalla kun kaukoliikenne kehittyi nopeaa tahtia, paikallisliikenne nähtiin lähinnä haittatekijänä ja jäljellä olevaa paikallisliikennettä alasajettiin nopeasti. Sähkömoottorijunilla ajettu paikallisliikenne alasajettiin pääkaupunkiseudun ja Riihimäki-Kotka -välin ulkopuolelta 2000-luvun puoleen väliin mennessä. Toisaalta vastaavasti yhä kehittyvään pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen hankittiin uusi Sm 4-sähkömoottorijunasarja.
Uusi Juna-aika ja tavaraliikenteen kilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esko Ahon hallituksen hallituksesta poiketen Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus ei nähnyt järkevänä ajata rautatieliikennettä kilpailulle ja kilpailun avautuminen lykkäytyi tavaraliikenteen osalta vuoteen 2007 asti.
Matkustajaliikenteen monopolin yhä säilyttänyt VR-Yhtymä toteutti merkittävän matkustajaliikenteen uudistuksen "Uuden Juna-ajan", jossa yöjunayhteyksiä heikennettiin, mutta toisaalta nopea kaupunkien välinen liikenne nopeutui. Sisämaan yöjunaliikenne samoin kuin Kemijärven yöjunaliikenne lakkautettiin, joskin näistä jälkimmäinen alkoi uudelleen jo vuonna 2008. Lisäksi Oikorata, eli Kerava-Lahti -suurnopeusrataosuus avatiiin vuonna 2006 ja kaukoliikenteen siirtyminen Oikoradalle oli olennainen osa Uutta Juna-aikaa. Uuden Juna-ajan mukaiset aikataulut tulivat voimaan 3.9.2006. Uuden Juna-ajan myötä useita asemia lakkautettiin ja matkustajaliikenteen palvelut muilla kuin suurten kaupunkien välisillä matkoilla heikkenivät merkittävästi.
Brändiuudistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VR-Yhtymän brändi uudistui vuosina 2008-2010 ja käyttöön otetiin uusi, vihreä logo. VR-Yhtymän nimi muuttui muotoon "VR-Group" vuonna 2009. Rautatiekalustoon uusi väritys ilmestyi helmikuussa 2010, jolloin ensimmäisenä vihreä-valkoisen värityksen sai Edb-vaunu.
VR Cargon nimi muuttui uudistuksen myötä VR-Transpointiksi.
Vuonna 2009 VR-Groupin tomitusjohtajaksi valittiin Mikael Aro.
"150-vuotisuus"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2012 tuli kuluneeksi 150 vuotta vakituisen matkustajaliikenteen aloittamisesta Suomessa, sillä matkustajaliikenne Helsingin ja Hämeenlinnan välillä alkoi 17.3.1862. Tämän kunniaksi VR-Group vietti "150-vuotisjuhliaan", vaikka VR-Groupin tosiasiallinen ikä oli tuolloin 17 vuotta ja VR:n edeltäjä, Valtionrautatiet (alkuperäiseltä nimeltään Suomen Valtion Rautatiet, lyh. SVR) perustettiin sekin vasta vuonna 1869, eli ehti toimia vajaat 126 vuotta ja olisi täyttänyt vuonna 2012 143 vuotta.
Julavuoden kunniaksi kalustoon lisättiin 150 vuotta-teippauksia. Lisäksi yhteistyössä Yleisradion kanssa toteutettiin 13 tunnin junasta lähetetty Juhannusjuna-lähetys.
Työntekijöiden vakoilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2012 kävi ilmi, että VR-Group on pitänyt laitonta henkilörekisteriä sadoista ihmisistä, joista osa oli VR-Groupin työntekijöitä, mutta osalla ei ollut mitään tekemistä VR-Groupin kanssa. Ihmisiä oli salakuvattu ja heidän osoitteensa ja puhelinnumeronsa oli selvitetty. Lisäksi VR-Group oli palkannut ihmisiä tarkkailemaan tarkkailemiaan henkilöitä ja VR-Groupin turvallisuusyksikön laatimista raporteista kävi ilmi mm. milloin kyseiset henkilöt olivat lähteneet töihin tai kumpi vanhemmista oli vienyt lapset.[3]
VR-Groupin turvallisuusyksikkö oli myös kuulustellut VR:n työntekijöitä liittyen VRLeaksin saamiin vihjeisiin VR:n päivänvaloa kestämättömästä toiminnasta, vaikka tietovuotoihin itsessään ei ollut liittynyt mitään laitonta tai arveluttavaa.[4]
Samalla kävi ilmi, että VR:n sisäverkosta oli estetty pääsy vaunut.org -sivustolle.[5] VRLeaks teki VR-Groupin turvallisuusyksikön toiminnasta tutkintapyynnön Keskusrikospoliisille.
Toimet kilpailun avaamisen estämiseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juha Sipilän hallituskaudella matkustajaliikenteen kilpailutus nousi taas esille. Sipilän hallitus esitti mallia, jossa valtio omistaisi kalustoyhtiön, joka vuokraa kalustoa rautatieyhtiöille. Tämän mallin mukaan VR-Groupille nykyään kuuluva kalusto olisi tullut kalustoyhtiön omistukseen.
VR-Group on etenkin viime vuosina pyrkinyt nimenomaan kaluston päätymisen kilpailijoille estämiseksi pyrkinyt hävittämään omistaamansa ylimääräistä kalustoa. Vuonna 2015 VR-Group romututti todella suuren määrän matkustajaliikenteen vaunustoa estääkseen sen päätymisen kilpailijoille. Etenkin sinisiä vaunuja romutettiin merkittäviä määriä.
Vuonna 2017 VR-Group siirsi matkustajavaunuja seisomaan Heikkilän ratapihalle Turkuun, tietoisena siinä että matkustajavaunujen ulkosäilytys kyseisellä ratapihalla johtaisi siihen, että vaunujen ikkunat ja sisätilat rikottaisiin ja vaunuja sotkettaisiin. Pyrkimyksenä oli estää vaunujen päätyminen uudelleen käyttöön.
Sipilän hallitus määräsi romutuskiellon vuonna 2016. Kuitenkin VR-Group on tämän jälkeen rikkonut suoraa kieltoa ja romuttanut vaunustoa, mm. vuonna 2020 on romutettu etenkin lähiliikenteen käytössä ollutta vaunustoa.
VR-Groupilta vuodetun tiedon mukaan VR-Groupin pyrkimyksenä olisi ollut kaluston romutuksessa tavoitteena myös estää osto- ja velvoiteliikenteen laajeneminen, etenkin esillä ollut paikallisliikenteen laajentaminen. Perusteluna olisi ollut se, että se, että rataverkolla olisi matkustajaliikenne edellyttäisi tarkempaa aikataulusuunnittelua tavaraliikenteeseen, koska junille pitäisi suunnitella kohtauksia. Tämä selittäisi myös ns. jakelijaliikenteen alasajon nk. suorien junien tieltä.[6]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huolimatta siitä, että VR-Groupin ydintoiminta-alue on rautatieliikenne, muodostuu 88,5% yrityksen tuotoista muusta kuin ydinliiketoiminnasta, käytännössä sijoitustoimminasta.[7]
VR-Group ei ole myöskään maksanut valtiolle merkittävästi osinkoa koko tällä vuosituhannella. VR on perustellut osinkojen maksamattomuuttaan "investointeihin varautumisella". Samalla valtion VR:ltä ostaman nk. "ostoliikenteen" oston myötä valtio maksaa VR-Groupille useita miljoonia vuosittain, joten VR-Group lienee ollut tosiasiallisesti valtiolle tappiollinen.[8]
LVM:n lisäksi HSL:llä on oikeus ostaa VR:ltä matkustajaliikennettä.
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VR on Suomen ainoa säännöllistä henkilöliikennettä liikennöivä yhtiö, ellei museorautateitä lasketa. VR:n liikenne kattaa koko valtion ostoliikenteen, sekä HSL-lähijunaliikenteen, joiden lisäksi VR operoi lukuisia markkinaehtoisia junavuoroja useilla rataosilla. VR on keskittynyt erityisesti suurten kaupunkien välisiin nopeisiin junavuoroihin, painottuen etelä-pohjois-suuntaisiin junavuoroihin erityisesti Länsi-Suomessa.
Lisäksi VR Transpoint on yksi Suomen merkittävimmistä tavaraliikenteen liikennöijistä ja sen toiminta-alue kattaa suurimman osan Suomen rataverkosta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/nrc-group-ja-vr-track-yhdistavat-voimansa-111020180800/ NRC Group ja VR Track yhdistävät voimansa, VR Group
- ↑ https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002715769.html Pääjohtaja teki VR:stä osakeyhtiötä, Helsingin Sanomat
- ↑ https://vrleaks.wordpress.com/2012/02/24/vrleaks-tehnyt-tutkintapyynnon-keskusrikospoliisille-vr-paakonttorissa-mahdollisesti-tapahtuneista-henkilotietorikoksista/ VRLeaks tehnyt tutkintapyynnön Keskusrikospoliisille VR Pääkonttorissa mahdollisesti tapahtuneista henkilötietorikoksista, VRLeaks
- ↑ https://vrleaks.wordpress.com/2012/01/23/vrn-turvallisuusyksikko-hakoteilla/ VR:n turvallisuusyksikkö hakoteillä
- ↑ https://vrleaks.wordpress.com/2012/03/16/vrn-intranetin-estot-julkiseen-internetiin/ VR:n intranetin estot julkiseen internetiin, VRLeaks
- ↑ https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5080557/Asiantuntijat+VR+tuhonnut+ja+piilotellut+kalustoaan+valttaakseen+kilpailua++Lue+TSn+selvitys+miten+VR+murskaa+maakuntien+haaveet+lahijunista Asiantuntijat: VR tuhonnut ja piilotellut kalustoaan välttääkseen kilpailua – Lue TS:n selvitys, miten VR murskaa maakuntien haaveet lähijunista, Turun Sanomat
- ↑ https://vrleaks.wordpress.com/2015/04/09/a09042015-2/ VR:n vuoden 2014 vuosiraportti: siirtyminen kohti sijoitusyhtiötä, VRLeaks
- ↑ https://vrleaks.wordpress.com/2018/03/17/a17032018/ Ostaako VR osingoilla jatkoaikaa monopolille?, VRLeaks
