Hyvinkään konepaja

Hyvinkään konepaja on Hyvinkäällä sijaitseva, aiemmin Valtionrautateiden ja sittemmin VR-Yhtymän käytössä ollut konepaja. Aluueella ei ole ollut konepajatoimintaa vuoden 2018 jälkeen.

Historia

Tausta

Suomen ensimmäinen konepaja valmistui vuonna 1861 Helsinkiin, nykyisen Päärautatieaseman kupeeseen. Sijainti osoittautui kuitenkin nopeasti epäkäytännölliseksi, sillä konepajan laajentaminen kasvavan kaupungin keskellä oli vaikeaa. Vuonna 1903 Helsinkiin perustettiin syrjemmälle uusi Pasilan konepaja.

1910-luvun puoleenväliin tultaessa oli käynyt selväksi, ettei konepajakapasiteettiä ollut riittävästi. Vuonna 1915 Rautatiehallitus asetti komitean selvittämään mahdollista sijaintia uudelle keskuskonepajalle. Komitea päätyi vuonna 1919 valmistuneessa mietinnössään Ahdenkallion tilan alueeseen Hyvinkäällä, harkittuaan myös Kruununpuistoa. Myös Riihimäki oli kiinnostunut konepajasta, mutta komiteaa päätyi pitämään Hyvinkäätä parempana sijaintina. Valtioneuvosto teki alueen ostamisesta useita esityksiä 1920-luvulla, mutta hanketta tarpeettomana pitänyt eduskunta torjui ne.

1920-luvulla Hyvinkään konepajaa suunniteltaessa varauduttiin siihen, että konepajalla tultaisiin tekemään jopa 400 höyryveturin luokkakorjausta vuodessa ja että konepajalle rakennettaisiin myös sähkövetureiden korjaustilat, Valtionrautateiden suunnitellessa sähköistystä. Kumpikaan ei lopulta toteutunut ja valtion rataverkon sähköistys aloitettiin vasta 1960-luvulla.

Vuonna 1930 konepajan perustamisesta pyydettiin lausuntoa ulkomaisilta asiantuntijoilta, jotka päätyivät suosittamaan konepajan perustamista Hyvinkäälle. Tuolloin vallinnut lama kuitenkin vähensi rautatiekuljetusten määrää ja sitä kautta konepajojen työmäärää, eikä konepajaa päädytty rakentamaan.

Rakentaminen

Rautatiehallitus hankki viimein vuonna 1934, 15 vuotta komitean mietinnön valmistumisen jälkeen 30 hehtaarin alueen Ahdenkallion tilalta konepajan rakentamista varten. Rakennustoimikunta perustettiin vuonna 1941 ja alueen raivaustyöt alkoivat, joskin Jatkosodasta johtuen hyvin verkkaisesti. Raide Hyvinkään asemalta uuden konepajan alueelle valmistui vuonna 1943.

Konepajalle myönnettiin rakennuslupa vuonna 1945 ja varsinainen rakentaminen päästiin aloittamaan 1946. Veturikorjaamo, takomo sekä lämpö- ja voimalaitos valmistuivat vuonna 1949, mahdollistaen konepajatoiminnan aloittamisen. Kattilapajan ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1951 ja toinen vuonna 1955, sekä messinkivalimo 1954. Viimeisenä valmistuivat kiskohitsaamo sekä päävarasto vuonna 1956. Hyvinkään konepajan valmistuminen mahdollisti vaikeassa paikassa sijainneen Helsingin konepajan lakkautamisen.

Viipurissa sijainnut Karjalan konepaja jouduttiin Viipurin menetyksen Neuvostoliitolle takia siirtämään Hyvinkään varikolle vuonna 1944. Hyvinkään konepajan avauduttua Karjalan konepaja lakkautettiin vuonna 1949.

Valtionrautatiet rakensi Hyvinkäälle konepajan työntekijöitä varten vuoteen 1952 mennessä yli 300 asuntoa.

Valtionrautateiden toiminta

Hyvinkään konepajan ensimmäinen työ oli TK 3-veturin numero 1147 kokoonpano elokuussa 1949. Hyvinkään konepaja oli suunniteltu ennen kaikkea höyryvetureiden korjauskonepajaksi. Konepajan vastuualueena olivat raskaatHr 1-, Tr 1- ja Tr 2-sarjat, sekä osa väliraskaista Hv 1- ja Hv 2-sarjoista. Konepajalla suoritettiin myös kaikken vetureiden kattilatyöt. Höyryvetureiden korjaus Hyvinkään konepajalla saavutti huippunsa vuonna 1956, jolloin konepajalla suoritettiin 238 luokkakorjausta. Samana vuonna konepajalle perustettiin myös metallilaboratorio raaka-aineiden testausta varten. Konepajalla myös koottiin Suomeen osina tuodut Tr 1-veturit ja suoritettiin loppuun Helsingin konepajalla aloitetut epäluotettavan Vr 4-sarjan vetureiden muutostyöt Vr 5-sarjan vetureiksi. Konepajan työntekijöiden määrä ylitti tuhannen 1950-luvun puolivälissä.

Konepajalla vietettiin uuden vuoden aloittajaisjuhlaa perustamisesta 1960-luvulle asti. Hyvinkään konepajan yhteydessä toimi konepajakoulu vuoteen 1985 asti sekä tehdaspalokunta vuoteen 1998 asti, jonka jälkeen se jatkoi toimintaansa vapaapalokuntana.

Moottoriveturien korjaaminen Hyvinkään konepajalla aloitettiin vuonna 1957. Laskusuhdanteen takia vuodesta 1957 vuoteen 1960 konepajalla oli käytössä lyhennetty työviikko.

Helsingin konepajan valimo siirtyi Hyvinkäälle vuonna 1962, merkiten Helsingin konepajan lopullista sulkemista. Vastaavasti Hyvinkäältä siirtyi pienkaluston valmistus- ja korjaustöitä Vaasan konepajalle. Vuodesta 1966 eteenpäin konepajoilla noudatettiin työnjakoa, jonka mukaan Hyvinkää hoiti raskaat veturit, Kuopio kevyet ja Turku moottorivaunut. Vuonna 1967 Hyvinkään konepajan vastuulla oli 279 dieselveturin korjaaminen. Konepaja suoritti 150 luokkakorjausta, sekä saman verran pienmpiä korjauksia. Veturikorjaus muodosti reilun puolet konepajan töistä. Tämän lisäksi konepajalla tehtiin myös mm. vaihteita sekä sähköistys- ja turvalaitetöitä.

Sr 1-sähkövetureiden varustelu ja käyttöönotto aloitettiin Hyvinkään konepajalla vuonna 1973. Kasvava dieselvetureiden määrä, ensimmäisten sähkövetureiden käyttöönotto, sekä Valtionrautateiden höyrykauden loppuminen vuonna 1975 muuttivat konepajan tehtäviä huomattavasti.

1970 -luvun alussa konepajalla myös koottiin Soek -vaunujen säiliöitä.

1970- ja 1980-lukujen vaihteessa Hyvinkään konepajalla muutettiin Dv 12- ja Dr 12 -vetureiden pohjalta kokeelliset Sv 1 ja Dr 15. Sv 1 muutettiin myöhemmin takaisin Dv 12 -sarjaan, kun taas Dr 15 päätyi vuosiksi seisomaan konepajalle, jossa se lopulta romutettiin.

Hyvinkäällä kunnostettiin 1980- ja 1990-luvuilla pitkän tauon jälkeen myös höyryvetureita, joskin tällä kertaa museokäyttöön.

VR-Yhtymän toiminta

Valtionrautatiet lakkasi olemasta vuonna 1995, jolloin Hyvinkään konepaja siirtyi uudelle VR-Yhtymälle. Organisaatiomuutosten myötä vaunujen sekä vaihteiden valmistus konepajalla lopetettiin.

Pasilan konepajan asteittaisen lakkautuksen myötä toimintoja siirrettiin Hyvinkäälle, mukaanlukien sähkömoottorijunien huoltoja. Lisäksi Riihimäen varikon toimintoja siirrettiin Hyvinkäälle vuonna 1996.

Hyvinkään konepaja juhli 50 -vuotisuuttaan vuonna 1999.

Dv 15 -sarjan dieselveturit poistettiin käytöstä vuonna 2004 ja Dv 16 -sarjan veturit 2008. Molempia veturisarjoja romutettiin Hyvinkäällä. Hyvinkään konepajalla romutettiin 2000-luvulla myös Dr 16 -sarjan protoveturit sekä viimeinen jäljellä ollut Dm 8-moottorijuna.

2010-luvulla Hyvinkäällä suoritettiin etenkin vetureiden korjauksia sekä maalauksia uudistuneen brändäyksen mukaiseen vihreään väritykseen. Hyvinkäällä korjattuihin veturisarjoihin lukeutuivat mm. Sr 1 ja Sr 2.

Tammikuussa 2017 VR ilmoitti aikeestaan lakkauttaa Hyvinkään konepaja. Viimeisenä Hyvinkäällä korjattiin ja maalattiin Dr 14 -sarjan vetureita vuosina 2016-2018. Lisäksi konepajalla huollettiin vuonna 2017 Suomen Rautatiemuseon Dm 7-moottorivaunuja.

Nykytila ja tulevaisuudennäkymät

Hyvinkään konepajaa käytetään nykyään ennen kaikkea kaluston säilytykseen. Konepajalla seisovat mm. museoitavaksi tarkoitetut Tr 1 1096, Vr 3 755, Hr 11 1950 sekä Sm 1 6001, joista ensiksi mainittu on viimeinen Valtionrautateille valmistunut höyryveturi ja viimeksi mainittu ensimmäinen Valtionrautateille valmistunut sähköjunayksikkö. Konepajalla seisoo myös huomattava määrä käytöstä poistettuja matkustaja- sekä tavaravaunuja, samoin kuin pienvetureita sekä radanpidon kalustoa.

Hyvinkään konepajaa käytetään myös käytössä olevien radantarkastusvaunujen säilytykseen. Näihin kuuluvat omin voimin liikkuvat Ttr 1 numero 51 sekä Ttr numero 001, samoin kuin yleensä jomman kumman edellämainituista vaunuista vetämä A 16.

Tampereen vaihtotyöonnettomuudessa vaurioituneet Sm 3-junayksiköt siirrettiin Hyvinkäälle keväällä 2022.

Suomen Kiskokalustotehdas on suunnitellut toiminnan aloittamista Hyvinkäällä. Tarkoituksenaan toteuttaa Suomen Lähijunien käyttöön tulevien Sm 2-junien modernisointi Hyvinkäällä.

Lähteet

• VR:n Hyvinkään konepaja 1949-1999, VR, 1999.
• VR Group lopettaa toiminnan Hyvinkään konepajalla, VR-Yhtymä, 2017.
• Kuvia Hyvinkään konepajalta, vaunut.org.
• Suomen lähijunat esitteli Turun seudun lähijunahankkeen, 2022, Turun Sanomat.